lauantai 1. joulukuuta 2007

Pukkilan tyrniherkkuja

Vierailin Pukkilassa Ismo Liljan tyrniviljelmällä, jossa aurinkoisella rinteellä kotimaiset pensaslajikkeet Raisa ja Rudolf tuottavat aromaattisia tyrnimarjoja. Tyrnimarjat on ravintoarvoltaan ainutlaatuisia, sillä ne sisältävät monia erilaisia yhdisteitä, kuten C- ja E-vitamiinia sekä arvokkaita rasvahappoja. Uusimpien tieteellisten tutkimusten mukaan tyrnin flavonoideilla on suotuisa vaikutus sydämen ja verenkiertoelimistön terveydelle ja toiminnalle. Tyrnipensaat viihtyvät hyvin kosteutta läpäisevässä ja sopivan ravinteikkaassa maaperässä. Myöhäissyksyllä kerättävät marjat ovat tiukasti kiinni rungoissa, joten niiden poiminta on hidasta ja vaativaa työtä. Mehevistä tyrnimarjoista valmistetaan mehua, hyytelöä ja marmeladimakeisia. Tyrnin maussa on häivähdys aprikoosia, ananasta ja hapanta passionhedelmää.

Pukkilan kotimainen, lisäaineeton, sokeroimaton, pastöroitu ja 100-prosenttinen tyrnitäysmehu antaa aamujuomana potkua päivään. Sen kaunis väri piristää kaamoksessa. Mehua voi käyttää esimerkiksi kiisseleihin, kastikkeisiin, jäädykkeiseen, rahkatorttuun, marinadiin, drinkkien terästykseen. Mehua saa 2,5 dl:n, 0,5 litran tai litran lasipulloissa, jotka säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä.

Ensimmäisen kerran Ismo tarjosi minulle Pukkilan tyrnimarmeladimakeisia vuosia sitten Helsingin messukeskuksessa. Sen jälkeen nämä aromipommit ovat pullottaneet monessa poskessa. Meillä marmeladikulhon sisältö vilahtaa liian nopeasti parempiin suihin. Joskus kuunkeltaiset marmeladipalat ovat ehtineet koristamaan suklaakakkua. Pukkilan tyrnimarmeladimakeisten valmistukseen käytetään kotimaista tyrnitäysmehua, sokeria, tärkkelyssiirappia (sisältää vehnää), sitruunahappoa happamuudensäätöaineeksi ja pektiiniä hyytelöimisaineeksi.

Kokemukseni ja ystävieni mukaan Pukkilan tyrnihyytelö antaa viimeisen silauksen juustokakulle, hienon maun unelmatortulle, jäätelölle tai juustopaahtoleivälle. Maistuva joulujälkiruoka syntyy siten, että tyrnihyytelöä laitetaan reipas kerros jälkiruokamaljojen pohjalle ja päälle kaadetaan valkosuklaavaahtoa. Säilöntäaineettomaan tyrnihyytelöön on käytetty kotimaista tyrnitäysmehua, sokeria, vettä, hyytelöimisaineeksi pektiiniä. Tuotetta saa 100 g:n tai 300 g:n lasipurkeissa.

Pukkilan tyrniherkut sopivat mainiosti koostettaviin liikelahjapaketteihin. Tuotteita voi tilata suoraan Ismolta tukkukaupasta.
Niitä saa myös seuraavista myyntipaikoista:
Frö butik-myymälä, Kirkkokatu 1, PORVOO
Ukkola-myymälä, Ulrikakoti, Vanha Viipurintie 5, LOVIISA
Ruokapaikka Kohiseva, Keskustie 19, PUKKILA
Juustoportti, Pohjoinen Pikatie 8, MÄNTSÄLÄ
Maatila-Liha Meronen Oy, Metsolankuja 95, VIRENOJA
Kehräämön Herkku, Pakaantie 1, ORIMATTILA

Inecu Oy / Pukkilan tyrni / tukkukauppa
Ismo Lilja
puh. 050-5252675
Keskustie 16
07560 PUKKILA
tyrni@kohiseva.fi
http://www.pukkilantyrni.fi/

torstai 29. marraskuuta 2007

Lautasilla lähiruokamenu Itä-Uusimaa - mistä tätä saa?

Haaga-Helian ammattikorkeakoulun keittiömestariopiskelijat saivat itäuusmaalaisista elintarvikkeista ja tuottajista kertovan tiedoston. Itä-Uudellamaalla ryhmä tutustui kalan jatkojalostukseen, emmentaljuuston valmistukseen ja charolais-pihvilihan kasvatukseen. Ryhmä kehitti neljän ruokalajin lähiruokamenun.
Alkuruokaryhmässä vasemmalta Viljami Julkunen, Timo Karttiala, Markku Halmeenmäki ja Johanna Karjunen.

Tulevat keittiömestarit kertoivat meille lähiruokamenun raaka-aineista, valmistustavoista, maustamisen salaisuuksista sekä ruokajuomasuosituksista. Yhdessä saimme tehdä tänään aistinvaraisen arvioinnin: haistella, maistella, mutustella, tutkia annoksen ulkonäköä. Ah - hyvää ruokaa.
Kalaruokaryhmässä vasemmalta Kaisu Myllylä, Essi Mäentaka, Kaisa Leino ja Kaisa-Mari Lipasti.





Lähiruokamenu Itä-Uusimaa saa ehdotonta kannatusta meiltä ja tuottajilta. Seuraavaksi on mielenkiintoista nähdä, mikä ravintola tai ruokapaikka sen Haaga-Helian jälkeen asiakkailleen tarjoaa. Liharuokaryhmässä vasemmalta Mikko Ovaska ja Toni Partanen. Kuvasta puuttuvat Jari Orava ja Laura Nyman.









Oli muuten herkullinen, näyttävä ja täyttävä menu. Kiitos maukkaasta työstä!
Jälkiruokaryhmässä vasemmalta Hanni Kiretti, Lea Lappeteläinen ja Sakari Ketolainen.












Kuvassa vasemmalla Haaga-Helian elintarvikeaineiden opettaja, tohtori Marjo Misikangas, joka väitteli 7.12.2007 Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Ravinnon vaikutus β-kateniini-signalointiin kokeellisessa paksusuolisyöpämallissa. Tutkimuksen mukaan suomalaisten marjojen, kuten puolukan, lakan ja valkoherukan käyttö ruokavaliossa näyttäisi olevan lupaava keino tulevaisuuden syövän ehkäisyssä. Vaikutukset tuntuvat vasta, kun marjojen osuus ruokavaliosta on vähintään kymmenen prosenttia.
Hienoa Marjo! Kuvassa oikealla lehtori Minna Halmetoja.

Maistiaisissa tarkkaavaisina mukana Lähiruokaketjun kehittäminen -koordinaatio- ja toimenpidehankeen ohjausryhmän jäsenet: Hannu Salminen Erja Räty Ky, Eliko Roots Kukkatarha Surprise ja Johanna Jaskari Viikki Food Centre.
Kiitos maukkaasta yhteistyöstä teille kaikille!

perjantai 16. marraskuuta 2007

Haaga-Helian keittiömestariopiskelijat lähiruokamatkalla - kiitos isännille!

Myrskylän Savustamossa todella hyvää savukirjolohta

Aamutuimaan meille oli katettu kahvit herkullisten savukalaleipien kanssa tyylikkääseen neukkariin. Kalaleipien pohjana oli Lapinjärven Leipomon Ruisnappi. Aluksi toimitusjohtaja, DI Ilkka Vääränen esitteli Taimen konsernia sekä valotti kalan jatkojalostusta, jonka avainsanoja ovat raaka-aineen tuoreus, purut, prosessin hallinta, laadunvalvonta ja palvelu. Taloudellisesti tärkein elintarvikekala Suomessa on kirjolohi, jonka kasvatus tuottaa kotimaista ravintoa kuluttajille, työtä sekä muita taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä asukkaille. Yritysostojen kautta Myrskylän Savustamo Oy on siirtynyt Taimen konserniin, joka hallitsee kotimaisen kirjolohen tuotannosta jo noin 60 prosenttia. Yrityksellä on lähes seitsemän miljoonan kilon edestä kasvatuslupia, kun koko Suomen kalatuotanto on reilut 12 miljoonaa kiloa vuodessa. Yhtiö harjoittaa kalankasvatusta yli 30 paikassa eri puolilla Suomea ja Ruotsia. Kotimaassa kasvatetulle kirjolohelle on varmat markkinat. Parhaillaan Taimen suuntaa Venäjän markkinoille, jossa se käynnistää uutta kalajalostamoa.

Kirjolohimanageri Tarja Haikkola huolehti ryhmän pukeutumisesta ennen elintarviketiloihin siirtymistä. Tarja kertoi mainiosti tuotannon vaiheet, mutta liikesalaisuudet hän ohitti helisevällä naurullaan. Myrskylän Savustamo Oy on Suomen suurimpia kirjolohen ja lohen savustamiseen erikoistuneista kalanjalostamoista. Savustamo valmistaa kalajalosteita tuotemerkeillä: Safu, Stockmann Gourmét sekä Super Vexi. Ravintoloille ja vähittäiskaupalle jakelu tapahtuu Kalatukku E. Eriksson Oy:n kautta. Safu-kalatuotteita saa Myrskylän Savustamo Oy:n tehtaanmyymälästä ma - pe klo 8 – 17. Kannattaa poiketa.
Kylänpääntie 45, 07600 Myrskylä, puh. 019-521 3100, gsm. 040-504 0226, fax. 019-521 3116, tarja.haikkola@safu.com http://www.safu.com/

Porlammin maistuvaa mustleimaista emmentaljuustoa

Porlammin Osuusmeijerillä tuotepäällikkö Jan Erik Ingvall ohjasi meidät ystävällisesti juustokellariin, jossa hän piti erinomaisen luennon emmentaljuuston valmistuksesta sekä näytti maidon jatkojalostuksesta ikivanhan filmin, jossa Porlammin isännät kuljettivat hevospelillä maitonsa tonkissa meijeriin juuston valmistusta varten. Juustomestarin piti olla vahva, jotta hän jaksoi liikutella valtavia juustokiekkoja. Samalla hänen piti osata hoitaa hyvin sikoja, joiden ruokana käytettiin heraa.

”Hapatteiden ja niiden entsyymien ansiosta juusto kypsyy, siis maku ja rakenne kehittyvät. Emmentaljuustonvalmistuksessa hapatteina käytetään propionihappobakteereita ja maitohappobakteereita. Propionihappobakteerit saavat aikaan emmentaljuuston suuret, pyöreät kolot ja pehmeän maun. Maitohappobakteerit puolestaan vastaavat juuston varhaisesta kypsymisestä ja myöhemmin myös proteiinien pilkkoutumisesta aminohapoiksi ja niistä edelleen aromikomponenteiksi. Hapatteiden entsyymit hajottavat juuston proteiinia peptideiksi ja aminohapoiksi. Proteiini oikeastaan ei maistu millekään, mutta sen hajoamistuotteet antavat juustoille maun. Maku on juuston merkittävä tekijä", Ingvall luennoi.

Porlammin Osuusmeijeri on maidontuottajien omistama yritys, jonka erikoisuus on vahva mustaleimainen emmentaljuusto, jota maistoimme normaalina ja kevyenä omenamehun kanssa. Mustaleimaisen emmentaljuuston markkinat ovat maailmanlaajuiset. Meijerin vähittäiskauppamyynnin hoitaa New Way RuokaHertta yhtiö Turusta.
Porlammin Osuusmeijeri, Myrskyläntie 1 A, 07820 Porlammi, puh. 019-5214200 http://www.porlamminosuusmeijeri.fi/

Parasta pataan – Bosgårdin Charolais-pihviliha

Bosgårdin idyllisessä kartanomiljöössä agronomi Kaarlo Schildt toivotteli meidät tervetulleiksi, levitteli humoristisesti käsiään ja kertoi omistavansa 500 hehtaaria maata sekä hoitavansa vuokramaita satoja hehtaareja. Hallimaisessa navetassa vapaasti karsinoissaan tallusteli pari sataa, alunperin vetojuhtina käytettyä, charolais-eläintä, jotka ovat väriltään vaaleita ja hyvin lihaksikkaita. Ranskasta peräisin olevalle, kookkaalle Charolais-rodulle on ominaista erittäin korkea lihankasvukyky. Eläin saavuttaa nuorena teuraskypsyyden mutta, sitä voidaan kasvattaa isoihinkin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen vaaraa. Täysikasvuinen lehmä painaa 700-950 kg ja sonni 1200-1400 kg.

Vähärasvaisen lihan hyvää makua lisää se, että eläimet laiduntavat perinnemaisemilla ja syövät voimakkaan karkearehupohjaista rehua. Bosgårdissa huomioidaan eläinten oma luontainen käyttäytyminen. Emot imettävät vasikoitaan ensimmäisen puoli vuotta. Toukokuun puolestavälistä syyskuun loppuun laumana emot, vasikat ja sonnit saavat liikkua luonnonlaitumilla, jotka ovat mukana EU:n ympäristön monimuotoisuuden edistämisohjelmassa. Talvella emot voivat vapaasti valita navetan tai jaloittelutarhan ja ihailla ulkona kuutamoa pakkasiltana.

Bosgårdin luonnonniittylihalla herkuttelee jo 600 perhettä. Erikoisravintolat ovat löytämässä tämän vähärasvaisen luonnonlihan. Kovan kysynnän vuoksi Schildt lupaa kaksinkertaistaa eläintensä määrän. Tuoreet 15 kg:n tai 30 kg:n lihapakkaukset ja metvurstit haetaan suoraan tilalta tai Porvoosta lihatukkukauppa Herekistä.
Bosgård 67, 06150 Porvoo, Kaarlo Schildt, kaarlo.schildt@bosgard.com
puh. 019-654 529, fax. 019-654 784, gsm 0400 493 269,

tiistai 13. marraskuuta 2007

Keittiömestariopiskelijat Helsingistä lähiruokaopintomatkalla 16.11.2007

Lähiruokamenu Itä-Uusimaa -projektiin liittyen tutustuvat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun keittiömestariopiskelijat kalan jatkojalostukseen Myrskylän Savustamo Oy:ssä, joka valmistaa Safu-tuotemerkillä kylmä- ja lämminsavustettua sekä graavattua kirjolohta ja lohta. Tehtaanmyymälä on avoinna ma-pe klo 8-17. Esittelijänä Tarja Haikkola, Kyläpääntie 45, Myrskylä.

Emmentaljuuston valmistuksen saloihin johdattaa Porlammin Osuusmeijerissä tuotepäällikkö Jan-Erik Ingvall, Myrskyläntie 1 A, Porlammi.

Bosgårdin tilalla Kaarlo Schildt kertoo vapaana kasvavan Charolais-pihvilihakarjan kasvatuksesta sekä suoraan tilalta saatavasta, laadukkaasta lihasta, Bosgård 67, Porvoo. Matkalla ovat oppimassa myös lehtori Marjo Misikangas ja kirjoittaja. Tervetuloa!

perjantai 2. marraskuuta 2007

Lähiruokamenu Itä-Uusimaa

Keittiömestariopiskelijat kehittävät Itä-Uudenmaan ravintoloille paikallisiin raaka-aineisiin perustuvan kolmen ruokalajin menun Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Lähiruokamenu edistää paikallisten tuotteiden arvostusta ja käyttöä maakunnan ravintoloissa sekä tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Ryhmät suunnittelevat menun asiakaslähtöisesti yhteistyössä Itä-Uudenmaan lähiruokatuottajien kanssa. Menusta tehdään kuvalliset annoskortit ruokaohjeineen, katelaskelmat, ravintosisältötiedot ja markkinointisuunnitelmat. Opiskelijat tulevat tutustumaan opintomatkallaan 16.11.2007 lähiruokaa tuottaviin, itäuusmaalaisiin yrityksiin. Tervetuloa!

lauantai 20. lokakuuta 2007

Ukkolasta jokaiselle jotakin pukinkonttiin

Hämärä kietoo Loviisan syliinsä. Ukkolan ikkunoista tuikkii valoa. Vanhat hirsiseinät tervehtivät tulijat. Niin ne ovat tehneet yli sadan vuoden ajan ja antaneet asukkaille suojaa sadetta, myrskyä ja talvipakkasta vastaan. Pönttöuunin kylki on lämmin. Salme on päivällä lämmittänyt uunit koivuhaloilla, jotka kesällä olisivat kelvanneet japanilaisille matkamuistoksi. Nyt hän sytyttää hymyillen kynttilöitä.

Ukkola on somistettu joulutunnelmaan. Käsityöläiset, niin nuoret kuin vanhemmatkin, ovat tuoneet tuotteitaan myytäväksi. Seinille, hyllyille ja pöydille on aseteltu jouluisia koristeita, astioita, mattoja, liinoja, vaatteita, karvaisia puukenkiä, kynttilöitä, palloja. Herkkusuille on keitetty ja hämmennetty hymyillen paikallisia glögejä, mehuja, hyytelöitä, lisukkeita, hunajia, tyrnimarmeladeja, luomumakeisia. Tekee mieli koskettaa, tunnustella ja maistaa.

Nurkissa kurkistelee nukkavieruja ja punalakkisia tonttuja. Kuluu melkein jouluolkien kahinaa. Kiire katoaa keinutuolissa. Tällainen olisi mukava kotonakin. Iloisena Kaarina kertoo, että haaveeni voi toteutua, koska Ukkolassa kaikki kalusteet ja tavarat ovat kaupan. Mukaansa saa vanhan tuolin, pöydän, piirongin, raitamaton tai ryijyn seinältä, ainoastaan taiteilijoiden maalaamia kävelykeppejä ei myydä. KATSO LISÄÄ KUVIA.

Ukkolaan tulee asiakkaita busseilla Helsingistä ja Kotkan suunnasta. Ukkola sijaitsee Loviisan keskustan tuntumassa, Vanhan Viipurintien varressa. Toista sataa vuotta vanha päärakennus sivurakennuksineen on ristitty Ulrikahoviksi. Majoitustiloihin mahtuu 25 yöpyjää, ravintolaan 50 ruokailijaa ja baarista saa tapahtumien yhteydessä drinkkejä sekä ruokajuomia. Ulrikahovi on onnistunut kokonaisuus perhejuhlien, koulutus- ja kokoustilaisuuksien, tanssien, pienten konserttien ja taidetapahtumien järjestämiseen. Keittiö tarjoaa vieraille aamiaista, joululounasta ja tilauksesta ryhmille päivällisiä.

Hemmotteluhoitoina Vireys-Ulrika tarjoaa Ergobath-ammeessa pore-, höyry-, yrtti-, suola- tai ruusunlehtikylpyjä. Hoitolan hierovat hoitopöydät rentouttavat hartioita ja antavat selluliiteille kyytiä. Liikuntapöydät sopivat henkilöille, joiden nivelten liikkuvuus on vaikeutunut tai jumppa ja kävely eivät tahdo onnistua, toteaa toiminnanjohtaja Kaarina Liljeström. Hemmotteleva lahjakortti miellyttäisi varmasti puolisoa, vanhempia tai isovanhempia.

- Ulrikakodissa on kodinomaisessa ympäristössä sekä pysyviä että lyhytaikaisia hoitopaikkoja tehostettua palveluasumista ja ympärivuorokautista huolenpitoa tarvitseville asiakkaille asuinkunnasta riippumatta. Hoitopaikkoja on myös kuntoutuville sekä muistihäiriöisille. Omaishoitajat ovat voivat tulla tänne lomalle, ehdottaa toiminnanjohtaja Karina Liljeström.
Ulkkolan läheisyyteen on tehty lapsille ja lastenmielisille Satupolku, jonka varressa odottavat Kaarina Helakisan runonotaulut ja eläinhahmot.
Ulrikakoti
Vanha Viipurintie 5
07940 LOVIISA
p uh. (019) 530 044

perjantai 19. lokakuuta 2007

Floristimestari Lisbeth Hoffrénin upeat kukkasidonnat

Floristimestari Lisbeth Hoffrén saa tehtäväkseen suunnitella jotain kivaa. Silloin hän ei asettelekaan kukkia perinteisesti kimpuksi. Aluksi hän selvittää lahjan saajan mieltymyksiä, lempivärejä, mielikukkia. Työtä tehdessään hän ajattelee asetelman saajaa, hauskoja kukkia, värien yhdistämistä, herkkiä yksityiskohtia. Sidonnassa hän arvostaa jokaista kukkaa.

Lissu kokee jokaisen työnsä näytön paikkana. Hän voitti ensimmäisen palkinnon Kultainen Corona sidontakilpailuissa vuosina 2004 ja 2005. Muutoin hän kilpailee itsensä kanssa ja paneutuu syvällisesti jokaiseen työhönsä. Tuloksena on hurmaava ja tekijänsä oloinen kimppu tai asetelma. Orvokit, ruusut, kallat, orkideat, neilikat, muratit löytävät omat paikkansa. Mukavia erikisuuksia töihin löytyy tähkistä, pajuista ja luonnonoksista. Joskus asetelma saa tukensa katiskaverkosta tai risumatosta.

Erikoisista ja taidokkaista töistään tunnettu Lissu sitoo countryhenkiselle morsiamelle kimpun luonnon aineksista, viljantähkistä, havuista, kävyistä, sammalista. Luonnonkasveista morsiuskimpun sitominen vaatii erityistaitoa, koska sen pitää kestää alttarille astelevan morsiamen tärisevässä kädessä sulhasen tahdonlupaus ja suudelma, riisisade, onnenrutistukset sekä häävalssi.

Vuonna 2004 floristimestariksi valmistuneella Lissulla on kokemusta kukkamaailmasta yli 20 vuotta ja yrittäjyydestä Amadeuksessa vuodesta 1996 lähtien. Kukkasidonta koostuu pienistä korumaisista töistä laajoihin tilateoksiin. Amadeuksen tilaustyöt keskittyvät Itä-Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle. Internetin kautta tilauksia tulee myös ulkomailta. Isoissa ja pienissä elämän tapahtumissa tarvitaan floristimestaria. Lissulle voi soittaa kukkatilauksista päivittäin klo 9-19.
www.kukka-amadeus.fi
Amadeus
Papinkatu 6
06100 Porvoo
puh 050 3677 177
lissu@kukka-amadeus.fi

perjantai 5. lokakuuta 2007

Porlammin mustaleimaisia emmentaljuustoja Anuga-messuille Saksaan

Saksan Kölnissä järjestetään 13.-17. lokakuuta maailman suurin elintarviketeollisuus-messutapahtuma Anuga 2007. Edellisten messujen kävijämääräksi on ilmoitettu 168 000 henkilöä yli 150 maasta. Ammattilaisten messut toimivat hyvänä näyteikkunana elintarvikealan ja teknologian trendeihin.

Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toteuttaman Elintarvikealan tuotekehitysohjelman opiskelijat markkinoivat Finfoodin yhteisosastolla suomalaisia elintarvikkeita. Esiteltävänä ja maistettavana on Itä-Uudeltamaalta Porlammin Osuusmeijeriltä mustaleima emmental, kevyt mustaleima ja mustaleima sulatejuusto. Maukas mustaleima sopii leivän päälle, juustotarjottimelle, leivontaan, ruoanlaittoon ja salaatteihin.

Porlammin Osuusmeijeri - ainoa jäljellä oleva juustola Etelä-Suomessa - on valmistanut emmentaljuustoa vuodesta 1920 lähtien. Maidontuottajia on 23, ja osuuskunnan palveluksessa työskentele 12 henkilöä. Yritys myy tuotteensa suoraan vähittäiskaupalle, suurkeittiösektorille sekä elintarviketeollisuudelle. Porlammin Osuusmeijerin vähittäiskauppamyynnin hoitaa New Way RuokaHertta yhtiö Turusta. Porlammin mustaleimainen emmentaljuusto on saavuttanut huomattavan markkinaosuuden Suomessa ja sitä viedään myös ulkomaille.
Porlammin Osuusmeijeri
Myrskyläntie 1 A
07820 Porlammi
puh. 019 - 521 4200
http://www.porlamminosuusmeijeri.fi/

Myrskylästä gladiaattorisandaalit Pariisin muotiviikolle

Ivana Helsingin kevät 2008 -mallisto sai Pariisissa Mohamed al Fayedin omistaman Hotelli Ritzin Grand Salonin ääriään myöten täyteen. Suunnittelija Paola Suhosen näytöksen teemana oli Diamonds, Stripes and Revolver. Kauden tyylien mukaan kansainväliselle yleisölle esiteltiin suloisen kevyttä, tyttömäistä muotia, mekkoja, leveitä helmoja, pulleita hihojaja. Asuja täydensivät reippaat, varrelliset gladiaattorisandaalit.

Paola Suhosen ja Erja Räty Ky:n yhteistyö käynnistyi Helsingissä matkamessuilla tammikuussa 2002. Viimeisenä messupäivän iltana, Elyke-osaston purkuvaiheessa, nuori nainen tuli katselemaan hyllystä kurkistelevia puukenkiä. Pakkaamisen lomassa puukenkätehtaan johtaja Hannu Salminen antoi ilmaiseksi puukengät neitoselle, jonka antamassa käyntikortissa luki Paola Suhonen. Jo samana keväänä Myrskylässä valmistettiin Peippo-puusandaaleja Nansolle, jonka mallistojen uudistajana Suhonen tunnetaan.

Tällä viikolla olemme seuranneet tiedotusvälineistä Ivana Helsingin kevät 2008 -malliston menestymistä Pariisissa. Mannekiineillä on nähty Suomessa ommeltuja asuja ja Itä-Uudellamaalla Erja Räty Ky:n puukenkätehtaassa suomalaisesta puusta valmistettuja gladiaattorisandaaleja.
Erja Räty Ky
Syväjärventie 12 A
07600 Myrskylä
puh. 019-6770525
puh. 040 7683920
e-mail:info@talla.fi
http://www.talla.fi/

perjantai 21. syyskuuta 2007

Maa-artisokkaa painonhallintaan ja soppaan

Pernajassa Kukkatarha Surprisen artisokkaviljelmällä lainehtii miehen mittaa korkeampi kasvusto kukkaloistossaan. Auringonkukan sukulaisen keltaiset kukat ovat läpimitaltaan lähes kymmenen senttiä. Viljely sai alkunsa muutamasta kuorenpalasta, jotka Eliko Roots viskasi peltoonsa.

Viljelypuutarhuri Eliko Roots toteaa, että ravintokasvina maa-artisokkaa käytetään yllättävän vähän, vaikka siitä voi valmistaa terveellisiä ja herkullisia ruokia. Diabeetikoille maa-artisokkaa sopii perunan asemasta, koska sen mukuloissa ei ole tärkkelystä, vaan inuliinia, joka hajoaa elimistössä fruktoosiksi eikä vaadi insuliinia. Inuliinilla on suotuisa vaikutus veren kolesteroliin, ja se edistää terveydelle hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa. Keitettyä maa-artisokkamuhennosta suositellaan vatsan ärsytyksestä kärsiville. Hienon maun lisäksi maa-artisokka on erinomainen apu pitkäjänteisen painonpudotuksen tueksi, koska se vilkastuttaa aineenvaihduntaa, normalisoi ruokahalua, tasapainottaa sokeriaineenvaihduntaa ja vähentää makeanhimoa. Mukulat sisältävät runsaasti ravintokuitua, hivenaineita ja rautaa.

Pohjois-Amerikasta peräisin olevaa maa-artisokkaa viljeltiin Euroopassa vielä 1700-luvulla, kunnes peruna syrjäytti sen. Eliko Roots kertoo, että maa-artisokkaa kasvatetaan mukuloista perunan tavoin. Se on varsin helppohoitoinen, nopeasti leviävä ja vaatimaton kasvi, joka ei juuri kärsi kasvitaudeista eikä tuhohyönteisistä ja viihtyy miltei millaisessa maassa tahansa. Hiekkamultaisessa, pehmeässä maaperässä kasvaa pitkiä porkkanamaisia juurimukuloita, kova ja saviperäinen maa puolestaan tuottaa pyöreitä, perunamaisia mukuloita. Maa-artisokat voi jättää maahan ja nostaa ne seuraavana keväänä. Säilytyslämpötila on +2 - +5 astetta.

Mukuloista voi valmistaa lämpimiä ruokia keittämällä ja höyryttämällä, pannulla tai uunissa paistamalla ja grillaamalla. Maa-artisokka maistuu tuoreraasteena, ohuina siivuina salaateissa sekä kuivattuina viipaleina niin narreille kuin herroillekin. Presidentti Tarja Halonen tarjoaa Georgian presidentille juhlaillallisella maa-artisokkacappuccinoa.
Kukkatarha Surprise
Ljungbyntie 41
FIN-07930 PERNAJA
Puh. 050 320 8152
eliiko.roots@pp.inet.fi
http://kknet.fi/surprise

tiistai 7. elokuuta 2007

Labbyn luomuvegeboxit verkkokaupasta kotiovelle tai työpaikalle


Elma-messuilla Helsingissä esittelimme itäuusmaalaista luomuvihanneslaatikkoa, joka oli koostettu tuoreista juureksista, kasviksista ja yrteistä. Nyt luonnonmukaisesti viljelty ruoka käy kaupaksi internetissä. Netin kautta ostettua ja suoraan ovelle kuljetettua luomuruokaa myydään yhä enemmän, ja viljelijät näkevät nettimyynnissä huomattavan kasvupotentiaalin. Labbyn biodynaaminen tila Pernajassa Itä-Uudellamaalla on myös löytänyt nettimyynnin.

Labbyn kartanon nettikauppa http://www.labbynkauppa.net/ lupaa toimittaa "vegeboksin" 28 eurolla ilman muita kuluja. Pakkaus sisältää valikoituja kesäkauden luomu- ja biodynaamisia vihanneksia, kotimaista luomu/demeter perunaa, tomaattia, sipulia, punajuurta, salaattia, mangoldia tai lehtikaalia, tuoreyrttejä, valkosipulia, kesäkurpitsaa sekä ruokaohjeita. Vähintään seitsemää erilaista sorttia. Tilausta voi täydentää leivällä, lisäkeriisillä, pastalla tai mausteilla. Vihannespaketit toimitetaan Itä-Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle Labbyn tilalta perjantaisin. Tiistaina tehty tilaus ehtii vielä saman viikon toimitukseen. Verkkokaupasta voi ostaa myös viljatuote-, leipä- ja lihapaketteja sekä muita luomuelintarvikkeita.
Labbyn Kartano 49
07750 Isnäs
040-7657508
faksi 019-634589


perjantai 22. kesäkuuta 2007

Raparperipiirakkaa Ukkola-myymälän avajaisissa

Aurinkoisena kesäkuun päivänä Ukkola-myymälän avajaisiin saapui satamäärin vieraita ihastelemaan levyjen alta paljastettuja, jykeviä hirsiseiniä, lukuisia pönttöuuneja, maalattuja lattioita, vanhoja huonekaluja, kangaspuita sekä kauniita käsitöitä. Eri tiloissa oli esillä laukkuja, sisustustuotteita, vaatteita, asusteita, lahjatavaroita ja hieman elintarvikkeita. Loviisaan sopii tällainen historiaan kytketty, tilava ja rauhallinen käsityömyymälä-kahvila erittäin hyvin.

Vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi perustettuun Loviisaan muutti useita käsityöläisiä. Tulijat olivat lasimestareita, seppiä, räätäleitä, puuseppiä ja muurimestareita. Tuolloin käsityöläisyys oli tarkasti säädeltyä ja eri alojen yrittäjien määrä rajattu. Mestarit, kisällit ja oppipojat mukaan lukien kaupungin käsityöläisten määrä nousi vuosina 1820-1860 kahteen sataan. Taloudellisesti parhaiten menestyivät värjärit ja nahkurit. Monet käsityöläisistä saivat tyytyä niukkaan toimeentuloon. (kuvassa Rale Nordberg ja hauskat kattilahatut)

Toiminnanjohtaja Kaarina Liljeström (kuvassa) halusi pelastaa ja remontoida Ulrikakodin pihapiiriin kuuluvan, historiallisen ja huonokuntoisen vanhojen miesten talon. Mustuneet hirret ja luukku katonrajassa kertovat rakennuksen vanhasta savupirtistä. Ukkola sijaitsee lähellä Loviisan maalinnoituksia, jotka rakennettiin vartioimaan Vanhaa Viipurintietä. Rajalinnoituksen rakennustyöt jäivät kesken Ruotsin kuningaskunnan rahavaikeuksien vuoksi. Historiasta ohikulijoille muistuttavat jykevät bastionit kaupungin itäpuolella.
Vieraille tarjottiin Ulrikakodin keittiössä kokki Sari Kärnän valmistamia suolapaloja, raparperipiirakkaa ja –mehua antiikkikirjastossa, jossa voi vapaasti viipyä ja viihtyä kahvikupin ääressä tutkimassa vanhoja kirjoja ja lehtiä joko yksin tai lukuryhmässä.

Viihtyivät Loviisassa Sibeliuksetkin. Säveltäjä Jan Sibeliuksen (1865 – 1957) isoisä Johan osti perheelleen kodin Loviisasta. Musiikki- ja runoilloissa pieni Janne istui mukana. "Loviisa oli minulle aurinko, ilo ja vapaus. ", Sibelius muisteli myöhemmin Loviisassa tädin luona vietettyjä lapsuus- ja nuoruuskesiään. Kesäkuussa 1891 Sibelius palasi Loviisan taloon säveltämään Kullervoa. Parhaina työpäivinään hän ei muistanut syödä eikä juoda, vaan väkevä sikari ylläpiti hänen elinvoimiaan. Seurahuoneen ravintolassa hän mielellään kävi nauttimassa ostereita tavanomaisten virvokkeiden kera. (kuvassa Merja Lehmustola kirjastossa)

Ukkolaan on kiva mennä ja varsinkin marraskuun alusta lähtien kokemaan entisajan joulutunnelmaa, tekemään hauskoja löytöjä ja maistamaan joululounasta virvokkeineen.
Kaarina Liljeström
puh. 040 551 9002
Vanha Viipurintie 5
07940 Loviisa
http://www.ulrikakoti.fi/
kaarina.liljestrom@rantakartano.fi

maanantai 11. kesäkuuta 2007

China Food lähempänä kuin uskottekaan

Kiinaviikolla tapasin puheliaan, kymenlaaksolaisen naisen, joka kertoi käyvänsä Nordic China Centerin Sino Foodissa ostamassa halvalla kiinalaisia elintarvikkeita: sieniä, kastikkeita, teetä, nuudeleita, riisiä. Kenkien ostaminen ei onnistunut, koska hän olisi joutunut tilaamaan samoja kenkiä kontillisen. Rouva ei maininnut ainoatakaan Kouvolan lähiruokapaikkaa suositellessaan minulle China Centerin edullista ravintolaa.

Höyryävällä vadilla liha maistui tuoreelta härältä, kasvikset rapsahtelivat suussa ja mausteet potkuineen olivat kohdallaan. Samassa ruokalassa ravitsevat itseään myös sadat kiinalaiset siirtotyöläiset, jotka ahkerasti rakensivat puna-kultaista, lohikäärmein koristettua, Kiinan porttia entisen Valion meijerin tontilla (11 ha) Nordic China Centerin maamerkiksi. Kauppapaikaan on suunniteltu 120 myyntiosastoa kiinalaisille tukkukauppiaille, joilla kaikilla on omat tehtaansa Kiinassa. Kaupungin päättäjät sekä johto uskovat ja toivovat edullisten tavaroiden virtaavan Kiinasta Kouvolan kautta Suomen ja muun Euroopan markkinoille yhä isommissa konteissa Venäjän kautta.

Blogissaan kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja (KD) Sari Palm Kouvolasta haluaa välttää geenimuunneltua ravintoa ja syödä lähiruokaa, juoda oman Mansikin maitoa. Kaupunkilaisrouva suree, että neljä maitotilaa päivässä lopettaa Suomessa. Palmia pelottaa keskieurooppalaisen maaseudun tuominen Suomeen samaan tapaan kuin on tuotu osa keskieurooppalaisesta vähittäisruokakaupasta. Onko edustaja Palm päättäjänä unohtanut Sino Foodin, joka tuo yhä enemmän Kiinasta halvalla elintarvikkeita yksittäiskuluttajille, ravintoloille ja suurasiakkaille. Miten käy meidän Mansikin?

Kouvolan seudun Agenda 21 on ottanut yhdeksi tavoitteeksi paikallisten laadukkaiden tuotteiden saatavuuden parantamisen. Toimenpiteinä aiotaan nostaa luomu- ja lähiruuan arvostusta, tehostaa tiedottamista, markkinointia ja suoramyyntiä. Kouvolan Yritysmagneetti (Elinkeinoyhtiö hoitaa Kouvolan kaupungin elinkeinotoimea.) puolestaan ponnistelee kiinalaisten kanssa meidän markkinoilla hyvin menevien tuotteiden löytämiseksi.

China Centerin avajaisia oli värikkäistä ilmapalloista ja maassa rötköttävästä lohikäärmeestä päätellen vietetty loppuviikolla. Millä tuotteilla ja kenen kanssa me Itä-Uudeltamaalta pääsisimme Kiinan lähiruokamarkkinoille?

keskiviikko 16. toukokuuta 2007

Kukkatarha Surprisen pellolta nokkosta pataan ja paitaan


Pistäydyin Pernajassa Kukkatarha Surprisen pelolla, jossa nokkoset kasvavat arvokkaasti suorissa penkeissä. Ne on istutettu pieninä taimina tuottamaan lehtinokkosta elintarvikkeeksi ja Neiti Nokkoselle kuituja lankojen kehräämistä varten.

Vielä 1600- ja 1700-luvuilla nokkosen viljely oli yleistä koko Euroopassa. Ranskassa lain mukaan laivaköysiin piti käyttää vähintään 25 % nokkosta. Nokkosta pidettiin Ruotsissa niin arvokkaana kuituna, ettei rahvaalla ollut lupaa sitä käyttää. Nokkosesta valmistettiin kodin arvotekstiilejä, alus- ja liinavaatteita, säkkejä.

Viljelypuutarhuri Eliko Roots kertoo nokkosen olevan yksi parhaista, monipuolisimmista ja terveysvaikutteisista vihanneksista, koska se sisältää rautaa, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia, C- ja E-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, karoteenia ja flavonoideja. Nokkonen lisää veren hemoglobiinia ja punasoluja sekä virtsan eritystä ja laskee hieman verensokeria.

Nokkoset on syytä ryöpätä, vaikka tutkimustietoa käsittelyn vaikutuksesta nitraatteihin ei ole. Ryöpätty nokkonen ei pilkottaessa pistele. Keitinvesi kannattaisi lisätä ruuan joukkoon, koska siihen liukenee varmuudella iso osa nokkosen parhaista aineksista. Nokkosen nitraattipitoisuus kalpenee olemattoman pieneksi haitaksi sen erinomaisten ominaisuuksien rinnalla.

Yrttiviljelyn ammattilainen suosittelee nokkosta keittoihin, muhennoksiin, ohukaisiin, kastikkeisiin, sämpylöihin, leipiin ja teejuomaksi. Nokkosesta kerätään nuoret, 5 – 10 cm:n pituiset versot ennen kukintaa alkukesällä. Ne ryöpätään välittömästi ja joko pakastetaan tai kuivataan. Kaksi desilitraa tuoretta nokkosta voidaan korvata kourallisella kuivattua. Nokkosen sesonki jatkuu koko kesän, joten nokkoskeitolla tai –letuilla voi herkutella vielä syksylläkin. Nokkosen käytöstä pyritään saamaan pinaatin tapaan ympärivuotista.
Kukkatarha Surprise
Ljungbyntie 41
FIN-07930 PERNAJA
Puh. 050 320 8152

sunnuntai 25. maaliskuuta 2007

Hauska Pikkupääsiäinen veti lähes tuhat kävijää

Pikkupääsiäistä vietettiin ensimmäistä kertaa lauantaina 24.3.2007 Porvoon Grandin kulttuuritalossa uusin ideoin. Hauskasti eläin- ja kasvisasuihin pukeutuneet maalaiset eri puolilta maakuntaa olivat tulleet iloisella mielellä myymään tuotteittaan kaupunkilaisille.

Pääsiäisnoita sisäänheittäjänä
Iloisena pääsisäisnoitana kähisi, rallatti ja liehui kilisevässä viitassaan sekä suippohatussaan Marjut Ståhls. Hän koppasi kadulta kulkijoita kainaloonsa maistamaan vaikkapa Marbackan hunajia, Heidi Weckmanin kakkuja ja pikkuleipiä, Hommanäs Gårdin hilloja, hyytelöitä ja mehuja, Lotan rahkapiirakkaa ja kahvia, Pukkilan tyrnin mehua ja marmeladeja, Linexpon tatti- ja villivihanneskeittoa, Wildemansin luomuomenamehua ja luomukarkkeja tai Labbyn puutarhan yrttimausteita. Ovelta tulvahti pääsiäistunnelma kevään keltaisin ja vihrein värein. Kukka Amadeus oli taiteillut upeita pääsiäisasetelmia narsisseista, tulppaaneista, pajunkissoista. Kukkatarha Surprise oli punonut koivusta kivoja kransseja ja eläimiä sekä kasvattanut pääsiäisruohoja.

Kevätkodin sisustukseen Frö butik-myymälä möi tekstiilejä, Ulla-Maija Airio raikkaita räsymattoja, Taontapaja Kaleva ahjonsa ääreltä taontatöitä, Lasinpuhaltamo Lasi-Finlandia Ky värikkäitä lasimunia ja maljakoita, Irene Lindroos kolmiulotteisia tauluja, Laila Mäkelä tuotteita sulatetusta lasista ja tiffanytöitä. Niemi Product esitteli lammasturkistossuja mökkiläisille, Erja Räty Ky puukenkiä puutarhureille, T:mi Pirkko Kähönen silkkivillasta vaatteita ja lämmittimiä vaivoihin, Sepän Akka tyylikkäitä neuleita ja huopahattuja tyylitietoisille. Snowdrop Ky Kb tarjosi puutarhapalveluja ja kansainvälistä verkkokauppaa, sponsori Lähivakuutus turvallisia vakuutuspalveluja sekä Itä-Uudenmaan museot kirjoja ja postikortteja.

Pupupajassa 68 lasta
Pupupajassa lapset askartelivat pääsiäiskoristeita kierrätysmateriaalista sekä pyörittelivät mehiläisvahakynttilöitä. Ohjauksesta huolehtivat AnniHelmen Anne-jänis ja Itä-Uudenmaan suurin rusakko Helge KK-Net Ky:stä. Muistoksi kukin kävijä sai Itä-Uudenmaan Osuuspankin lahjoittamat värikynät.

Pääsiäispuu
Uutena ideana nähtiin kolme metriä korkea, värikäs pääsiäispuu, joka oli tehty hiirenkorvalla olevista koivunoksista. Puuta koristi 120 höyhenkukkaa sekä 120 maalattua munaa. Puun tekijöiksi paljastuivat Eliko Roots Kukkatarha Surprisesta ja Irja Kallio Viikki Food Centrestä.

Esko Taanilasta Itä-Uudenmaan suurin muna 2007
Toimenpiteet paikallisen lähiruokaketjun kehittämiseksi –hankkeen ohjausryhmä keksi valita Itä-Uudenmaan suurimman munan. Hänen tulisi olla uuden alkuunpanija, antelias ja positiivinen henkilö. Valinta oli helppo. Kaikki asettuivat yksimielisesti Esko Taanilan taakse. Erja Räty Ky lahjoitti Hannu Salmisen sorvaaman jättipuumunan kiertopalkinnoksi ja pikkumunan henkilökohtaiseksi lahjaksi. Voittaja asteli taputusten saattamana yleisön eteen maksimuna-asussaan, munankuori kasvoillaan. Kauniit kiitossanat ja tunnustuspalkinnon jakoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström. Kukka Amadeuksen lahjoittamalla asetelmalla kukitettu sankari teki kunniakierroksen Porvoon keskustassa.

Pikkupääsiäisestä, pääsiäispuusta ja Itä-Uudenmaan maximunasta perinne
Tapahtumassa jaettiin yli 300 kyselylipuketta, joihin vastasi 252 henkilöä. Naisia 207 ja miehiä 45. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kaksi Herkkuja Itä-Uudeltamaalta –tuotepakkausta, joihin saatiin tuotteita lahjoituksena sekä maksua vastaan. Vastaajista 93,25 % (235) halusi, että Pikkupääsiäinen-tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna Kulttuuritalo Grandissa. Itä-Uudenmaan suurin muna -tunnustuksesta 85,32 % (215) halusi tehdä perinteen. Vastaajista 87,7 % (221) oli valmis tekemään pääsiäispuusta perinteen. Itä-Uudenmaan herkuista halusi lisätietoa 50,79 % (128).

Pikkupääsiäinen pidetään Grandin kulttuuritalossa la 15.3.2008. Tervetuloa myymään ja vierailemaan!
Kiitos hyvästä yhteistyöstä
Lämmin kiitos kaikille osallistujille, ahkerille talkootyöntekijöille, rakentajille, rahoittajille, tiedotusvälineille ja sponsoreille. Teidän kanssanne ja tuella saimme hauskan tapahtuman onnistumaan. Porvoossa Kulttuuritalo Grand, Piispankatu 28, torin varrella, Lähivakuutuksen ja Itä-Uudenmaan Osuuspankin naapurissa. Tapahtuman järjesti Toimenpiteet paikallisen lähiruokaketjun kehittämiseksi -hanke, Idässä Itää ry. LISÄÄ KUVIA TAPAHTUMASTA LÖYTYY TÄÄLTÄ http://kknet.fi/Raportti/pikkupaasiainen_kuvagalleria_2007.htm

keskiviikko 14. helmikuuta 2007

Marbackan maukkaita hunajia

Virus oli saanut yöllä minusta otteen: kurkkuni raastinraudalla vedelty, vetistävät silmät, vilunväristyksiä ja lihaskipuja eri puolilla kehoa. Ensiavuksi join Marbacan hunajalla maustettua nokkosteetä. Uskon tämän luonnonantibiootin soveltuvan flunssan ehkäisyyn ja hoitoon. Hunajaa käytetään myös lihasten hierontaan ja rentouttamiseen, mutta juuri nyt ei honeymassage tuntunut houkuttelevalta. Parasta oli jäädä peittojen alle tärisemään. Kuiviin huuliini sipaisin mehiläisvaharasvaa hoitamaan rämettynyttä kauneuttani.

Kävin äskettäin Liljendalissa Marbackan hunajatilalla, jossa Mia ja Bjarne Bruce (kuvassa) kertoivat hunajasta sekä elämästään ammattimehiläistarhaajina. Hoidokkeja ei näkynyt. Ne olivat syksyllä kerääntyneet lumen suojaamien pesiensä keskiosiin talvipalloksi lämmittämään toinen toisiaan ja pesäänsä, jonka lämpötila kovillakin talvipakkasilla pysyttelee 30 asteessa.

Keväällä Marbackan mehiläiset päästetään keräämään uutta mettä ja siitepölyä kukkasista. Luontaisten pölyttäjien vähetessä tarhamehiläisten merkitys Suomessa pölyttäjänä entisestään lisääntyy. Kasvit tarvitsevat hyviä pölyttäjiä suvun jatkamiseen. Onnistunut pölytys lisää merkittävästi hedelmien, marjojen ja siementen kokoa ja elinvoimaa sekä parantaa niiden muotoa. Pölytyshyödyn arvoksi lasketaan maassamme vuosittain 50-60 miljoonaa euroa.

Hunaja on terveellinen vaihtoehto taloussokerille, koska siitä saa saman makeutuksen vähemmillä kaloreilla. Esimerkiksi 100 g taloussokeria (400 kcal) vastaava makeus saavutetaan noin 70 g:lla hunajaa (228 kcal), mikä tarkoittaa 17 sokeripalaa vähemmän energiaa. Hunajaa käytetään makeutusaineena leivonnaisissa, jälkiruoissa, hilloissa, hyytelöissä, salaattikastikkeissa, marinointiliemissä.

Lehdissä kerrotaan, että ei puolilla Yhdysvaltoja on mystisesti tyhjentynyt jopa 80 prosenttia mehiläispesistä. Mehiläiskatoa ilmenee myös Ranskassa. Tutkijat eivät tiedä, mikä kadon on aiheuttanut tai mihin mehiläiset ovat menneet. Kaupassa hunajahyllyn äärellä kannattaa lukea tuoteseloste tarkkaan, sillä etiketti pettävästi näyttää suomalaiselta, mutta itse hunaja onkin tuotettu muualla. Tuontihunajan alkuperästä ja jäämistä ei ole tietoa.

Marbackan hunajat ovat monikukkahunajia. Uudehkoissa tuotantotiloissa minulle selveni hunajan prosessointi kakusta purkkiin, vahansulatuksesta kehien ja kynttilöiden valmistumiseen. Maistoimme ihania maustettuja hunajia: valkosipuli, nokkonen, tyrni, suklaa, pähkinä, anis, sitruuna. Toin kotiin kassillisen hunajia ja tuoksuvia mehiläisvahakynttilöitä.

Helsingissä Marbackan hunajia myy Pieni Luomupuoti Oy, WTC Plaza, Keskuskatu 7 http://www.pieniluomupuoti.fi/
Marbacka Bigård Hunajatila
Marbackavägen 65
FIN-07880 LILJENDAL
Bjarne Bruche puh./tel 0400 438 888
bjarne.bruce@pp.inet.fi
Mia Bruche puh./tel 040 548 4464
http://www.marbacka.fi/

keskiviikko 3. tammikuuta 2007

Porvoossa lähiruokapaikka Hanna-Maria

Asennusmiehet virittelivät jouluvaloja Vanhaan Porvooseen, josta valitsimme kodikkaan Ruokapaikka Hanna-Marian. Yli 20 vuotta se on ruokkinut nälkäisiä suita Välikadulla, Rihkamatorilta lähtevän vilkkaan kauppakadun alkupäässä. Tämä Suomen toiseksi vanhin kaupunki sai kaupunkioikeudet 1300-luvun puolivälissä. Porvoota ovat uhanneet 1500-luvun alussa tanskalaiset, ja venäläiset ovat polttaneet kaupungin kaksi kertaa.

Lounasaikaan Hanna-Marian eteisessä tuoksui leipä. Puheensorina täytti ravintolasalin, jonka kaikki 62 paikkaa olivat täynnä. Lista tarjosi liharuokaa ja lohikeittoa. Kalakeitto on porvoolaisille merkittävä ruoka, koska vuonna 1760 kalakeitosta syttynyt tulipalo tuhosi suurimman osan kaupungin rakennuksista.

Laskeuduimme kellarikerroksen 60-paikkaiseen tilausravintolaan. Uunissa paistettu porsaan ulkofile oli maustettu hyvin. Keitetyt perunat ja höyrytetyt kasvikset kruunasi maukas kastike. Salaattipöydän taso oli hyvä ja jälkiruokakahvi tuoretta. Lisukkeeksi tarjoilijat hymyilivät.

Hanna-Maria on saanut Hyvää Suomesta –ravintolatunnuksen, jonka avulla se osoittaa kaikissa aterioissa käyttämiensä raaka-aineiden alkuperää. Henkilökunta vakuutti iloisesti, että annoksissa käytetty liha, maito, munat sekä niistä valmistetut tuotteet ovat sataprosenttisesti suomalaisia. Suomessa tuotettuja raaka-aineita keittiö käyttää aina, kun niitä on hyvälaatuisina saatavina. Perunat tulevat Porvoon Perunasta, liha Porvoon Herekistä, höyryät sämpylät oman keittiön uunista.

Kotiruokalounas viihtyisässä ympäristössä ja mukavassa seurassa tarjosi lepohetken työpäivään. Lounas maksoi 6-10 euroa. Tännehän on tultava uudelleen. Kesällä 50-paikkaisella terassilla voi nauttia punaisten pelargonioiden lomassa lounaan lisäksi jäätelöä, pullakahvia tai virvokkeita ja katsella mukulakivikatua pitkin vaeltavia turistivirtoja, jotka ovat menossa katsomaan kevätyönä 2006 tuhopoltetun tuomiokirkon korjaustyötä.
Välikatu 6
06100 Porvoo
puh./faksi (019) 583 200
hanna.maria@co.inet.fi

tiistai 2. tammikuuta 2007

Tervetuloa Herkkuja Itä-Uudeltamaalta -maakuntakierrokselle!

Lähiruoka voi tarkoittaa Suomessa tuotettua ruokaa, omassa pellossa tai naapurin tilalla kasvaneita marjoja, hedelmiä, vihanneksia, yrttejä, perunoita ja viljoja. Lähiseudulla laiduntavan karjan lihaa tai maidosta tehtyjä juustoja. Naapurikunnassa jatkojalostettuja kalatuotteita tai pienleipomon leipää ja konditoriatuotteita. Suklaa- tai karkkitehtaan herkkupaloja, hymyillen keitettyjä hilloja, hyytelöitä tai kylmäpuristettua mehua. Lähellä tuotettuja raaka-aineita suosivia pito- ja ruokapalveluja. Tässä blogissa kerrotaan Itä-Uudenmaan maakunnan elintarvikkeista, ruokapalveluja tarjoavista yrityksistä tai muuten vain herkullisista tuotteista ja henkilöistä.