Maa-artisokkaa painonhallintaan ja soppaan

Pernajassa Kukkatarha Surprisen artisokkaviljelmällä lainehtii miehen mittaa korkeampi kasvusto kukkaloistossaan. Auringonkukan sukulaisen keltaiset kukat ovat läpimitaltaan lähes kymmenen senttiä. Viljely sai alkunsa muutamasta kuorenpalasta, jotka Eliko Roots viskasi peltoonsa.

Viljelypuutarhuri Eliko Roots toteaa, että ravintokasvina maa-artisokkaa käytetään yllättävän vähän, vaikka siitä voi valmistaa terveellisiä ja herkullisia ruokia. Diabeetikoille maa-artisokkaa sopii perunan asemasta, koska sen mukuloissa ei ole tärkkelystä, vaan inuliinia, joka hajoaa elimistössä fruktoosiksi eikä vaadi insuliinia. Inuliinilla on suotuisa vaikutus veren kolesteroliin, ja se edistää terveydelle hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa. Keitettyä maa-artisokkamuhennosta suositellaan vatsan ärsytyksestä kärsiville. Hienon maun lisäksi maa-artisokka on erinomainen apu pitkäjänteisen painonpudotuksen tueksi, koska se vilkastuttaa aineenvaihduntaa, normalisoi ruokahalua, tasapainottaa sokeriaineenvaihduntaa ja vähentää makeanhimoa. Mukulat sisältävät runsaasti ravintokuitua, hivenaineita ja rautaa.

Pohjois-Amerikasta peräisin olevaa maa-artisokkaa viljeltiin Euroopassa vielä 1700-luvulla, kunnes peruna syrjäytti sen. Eliko Roots kertoo, että maa-artisokkaa kasvatetaan mukuloista perunan tavoin. Se on varsin helppohoitoinen, nopeasti leviävä ja vaatimaton kasvi, joka ei juuri kärsi kasvitaudeista eikä tuhohyönteisistä ja viihtyy miltei millaisessa maassa tahansa. Hiekkamultaisessa, pehmeässä maaperässä kasvaa pitkiä porkkanamaisia juurimukuloita, kova ja saviperäinen maa puolestaan tuottaa pyöreitä, perunamaisia mukuloita. Maa-artisokat voi jättää maahan ja nostaa ne seuraavana keväänä. Säilytyslämpötila on +2 - +5 astetta.

Mukuloista voi valmistaa lämpimiä ruokia keittämällä ja höyryttämällä, pannulla tai uunissa paistamalla ja grillaamalla. Maa-artisokka maistuu tuoreraasteena, ohuina siivuina salaateissa sekä kuivattuina viipaleina niin narreille kuin herroillekin. Presidentti Tarja Halonen tarjoaa Georgian presidentille juhlaillallisella maa-artisokkacappuccinoa.

Kukkatarha Surprise
Ljungbyntie 41
FIN-07930 PERNAJA
Puh. 050 320 8152
eliiko.roots@pp.inet.fi
http://kknet.fi/surprise

Labbyn luomuvegeboxit verkkokaupasta kotiovelle tai työpaikalle

Elma-messuilla Helsingissä esittelimme itäuusmaalaista luomuvihanneslaatikkoa, joka oli koostettu tuoreista juureksista, kasviksista ja yrteistä. Nyt luonnonmukaisesti viljelty ruoka käy kaupaksi internetissä. Netin kautta ostettua ja suoraan ovelle kuljetettua luomuruokaa myydään yhä enemmän, ja viljelijät näkevät nettimyynnissä huomattavan kasvupotentiaalin. Labbyn biodynaaminen tila Pernajassa Itä-Uudellamaalla on myös löytänyt nettimyynnin.

Labbyn kartanon nettikauppa http://www.labbynkauppa.net/ lupaa toimittaa "vegeboksin" 28 eurolla ilman muita kuluja. Pakkaus sisältää valikoituja kesäkauden luomu- ja biodynaamisia vihanneksia, kotimaista luomu/demeter perunaa, tomaattia, sipulia, punajuurta, salaattia, mangoldia tai lehtikaalia, tuoreyrttejä, valkosipulia, kesäkurpitsaa sekä ruokaohjeita. Vähintään seitsemää erilaista sorttia. Tilausta voi täydentää leivällä, lisäkeriisillä, pastalla tai mausteilla. Vihannespaketit toimitetaan Itä-Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle Labbyn tilalta perjantaisin. Tiistaina tehty tilaus ehtii vielä saman viikon toimitukseen. Verkkokaupasta voi ostaa myös viljatuote-, leipä- ja lihapaketteja sekä muita luomuelintarvikkeita.

Labbyn Kartano 49

07750 Isnäs

040-7657508

faksi 019-634589

Raparperipiirakkaa Ukkola-myymälän avajaisissa

Aurinkoisena kesäkuun päivänä Ukkola-myymälän avajaisiin saapui satamäärin vieraita ihastelemaan levyjen alta paljastettuja, jykeviä hirsiseiniä, lukuisia pönttöuuneja, maalattuja lattioita, vanhoja huonekaluja, kangaspuita sekä kauniita käsitöitä. Eri tiloissa oli esillä laukkuja, sisustustuotteita, vaatteita, asusteita, lahjatavaroita ja hieman elintarvikkeita. Loviisaan sopii tällainen historiaan kytketty, tilava ja rauhallinen käsityömyymälä-kahvila erittäin hyvin.

Vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi perustettuun Loviisaan muutti useita käsityöläisiä. Tulijat olivat lasimestareita, seppiä, räätäleitä, puuseppiä ja muurimestareita. Tuolloin käsityöläisyys oli tarkasti säädeltyä ja eri alojen yrittäjien määrä rajattu. Mestarit, kisällit ja oppipojat mukaan lukien kaupungin käsityöläisten määrä nousi vuosina 1820-1860 kahteen sataan. Taloudellisesti parhaiten menestyivät värjärit ja nahkurit. Monet käsityöläisistä saivat tyytyä niukkaan toimeentuloon. (kuvassa Rale Nordberg ja hauskat kattilahatut)

Toiminnanjohtaja Kaarina Liljeström (kuvassa) halusi pelastaa ja remontoida Ulrikakodin pihapiiriin kuuluvan, historiallisen ja huonokuntoisen vanhojen miesten talon. Mustuneet hirret ja luukku katonrajassa kertovat rakennuksen vanhasta savupirtistä. Ukkola sijaitsee lähellä Loviisan maalinnoituksia, jotka rakennettiin vartioimaan Vanhaa Viipurintietä. Rajalinnoituksen rakennustyöt jäivät kesken Ruotsin kuningaskunnan rahavaikeuksien vuoksi. Historiasta ohikulijoille muistuttavat jykevät bastionit kaupungin itäpuolella.

Vieraille tarjottiin Ulrikakodin keittiössä kokki Sari Kärnän valmistamia suolapaloja, raparperipiirakkaa ja –mehua antiikkikirjastossa, jossa voi vapaasti viipyä ja viihtyä kahvikupin ääressä tutkimassa vanhoja kirjoja ja lehtiä joko yksin tai lukuryhmässä.

Viihtyivät Loviisassa Sibeliuksetkin. Säveltäjä Jan Sibeliuksen (1865 – 1957) isoisä Johan osti perheelleen kodin Loviisasta. Musiikki- ja runoilloissa pieni Janne istui mukana. "Loviisa oli minulle aurinko, ilo ja vapaus. ", Sibelius muisteli myöhemmin Loviisassa tädin luona vietettyjä lapsuus- ja nuoruuskesiään. Kesäkuussa 1891 Sibelius palasi Loviisan taloon säveltämään Kullervoa. Parhaina työpäivinään hän ei muistanut syödä eikä juoda, vaan väkevä sikari ylläpiti hänen elinvoimiaan. Seurahuoneen ravintolassa hän mielellään kävi nauttimassa ostereita tavanomaisten virvokkeiden kera. (kuvassa Merja Lehmustola kirjastossa)

Ukkolaan on kiva mennä ja varsinkin marraskuun alusta lähtien kokemaan entisajan joulutunnelmaa, tekemään hauskoja löytöjä ja maistamaan joululounasta virvokkeineen.
Kaarina Liljeström
puh. 040 551 9002
Vanha Viipurintie 5
07940 Loviisa
http://www.ulrikakoti.fi/

kaarina.liljestrom@rantakartano.fi

China Food lähempänä kuin uskottekaan

Kiinaviikolla tapasin puheliaan, kymenlaaksolaisen naisen, joka kertoi käyvänsä Nordic China Centerin Sino Foodissa ostamassa halvalla kiinalaisia elintarvikkeita: sieniä, kastikkeita, teetä, nuudeleita, riisiä. Kenkien ostaminen ei onnistunut, koska hän olisi joutunut tilaamaan samoja kenkiä kontillisen. Rouva ei maininnut ainoatakaan Kouvolan lähiruokapaikkaa suositellessaan minulle China Centerin edullista ravintolaa.

Höyryävällä vadilla liha maistui tuoreelta härältä, kasvikset rapsahtelivat suussa ja mausteet potkuineen olivat kohdallaan. Samassa ruokalassa ravitsevat itseään myös sadat kiinalaiset siirtotyöläiset, jotka ahkerasti rakensivat puna-kultaista, lohikäärmein koristettua, Kiinan porttia entisen Valion meijerin tontilla (11 ha) Nordic China Centerin maamerkiksi. Kauppapaikaan on suunniteltu 120 myyntiosastoa kiinalaisille tukkukauppiaille, joilla kaikilla on omat tehtaansa Kiinassa. Kaupungin päättäjät sekä johto uskovat ja toivovat edullisten tavaroiden virtaavan Kiinasta Kouvolan kautta Suomen ja muun Euroopan markkinoille yhä isommissa konteissa Venäjän kautta.

Blogissaan kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja (KD) Sari Palm Kouvolasta haluaa välttää geenimuunneltua ravintoa ja syödä lähiruokaa, juoda oman Mansikin maitoa. Kaupunkilaisrouva suree, että neljä maitotilaa päivässä lopettaa Suomessa. Palmia pelottaa keskieurooppalaisen maaseudun tuominen Suomeen samaan tapaan kuin on tuotu osa keskieurooppalaisesta vähittäisruokakaupasta. Onko edustaja Palm päättäjänä unohtanut Sino Foodin, joka tuo yhä enemmän Kiinasta halvalla elintarvikkeita yksittäiskuluttajille, ravintoloille ja suurasiakkaille. Miten käy meidän Mansikin?

Kouvolan seudun Agenda 21 on ottanut yhdeksi tavoitteeksi paikallisten laadukkaiden tuotteiden saatavuuden parantamisen. Toimenpiteinä aiotaan nostaa luomu- ja lähiruuan arvostusta, tehostaa tiedottamista, markkinointia ja suoramyyntiä. Kouvolan Yritysmagneetti (Elinkeinoyhtiö hoitaa Kouvolan kaupungin elinkeinotoimea.) puolestaan ponnistelee kiinalaisten kanssa meidän markkinoilla hyvin menevien tuotteiden löytämiseksi.

China Centerin avajaisia oli värikkäistä ilmapalloista ja maassa rötköttävästä lohikäärmeestä päätellen vietetty loppuviikolla. Millä tuotteilla ja kenen kanssa me Itä-Uudeltamaalta pääsisimme Kiinan lähiruokamarkkinoille?

Kukkatarha Surprisen pellolta nokkosta pataan ja paitaan

Pistäydyin Pernajassa Kukkatarha Surprisen pelolla, jossa nokkoset kasvavat arvokkaasti suorissa penkeissä. Ne on istutettu pieninä taimina tuottamaan lehtinokkosta elintarvikkeeksi ja Neiti Nokkoselle kuituja lankojen kehräämistä varten.

Vielä 1600- ja 1700-luvuilla nokkosen viljely oli yleistä koko Euroopassa. Ranskassa lain mukaan laivaköysiin piti käyttää vähintään 25 % nokkosta. Nokkosta pidettiin Ruotsissa niin arvokkaana kuituna, ettei rahvaalla ollut lupaa sitä käyttää. Nokkosesta valmistettiin kodin arvotekstiilejä, alus- ja liinavaatteita, säkkejä.

Viljelypuutarhuri Eliko Roots kertoo nokkosen olevan yksi parhaista, monipuolisimmista ja terveysvaikutteisista vihanneksista, koska se sisältää rautaa, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia, C- ja E-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, karoteenia ja flavonoideja. Nokkonen lisää veren hemoglobiinia ja punasoluja sekä virtsan eritystä ja laskee hieman verensokeria.

Nokkoset on syytä ryöpätä, vaikka tutkimustietoa käsittelyn vaikutuksesta nitraatteihin ei ole. Ryöpätty nokkonen ei pilkottaessa pistele. Keitinvesi kannattaisi lisätä ruuan joukkoon, koska siihen liukenee varmuudella iso osa nokkosen parhaista aineksista. Nokkosen nitraattipitoisuus kalpenee olemattoman pieneksi haitaksi sen erinomaisten ominaisuuksien rinnalla.

Yrttiviljelyn ammattilainen suosittelee nokkosta keittoihin, muhennoksiin, ohukaisiin, kastikkeisiin, sämpylöihin, leipiin ja teejuomaksi. Nokkosesta kerätään nuoret, 5 – 10 cm:n pituiset versot ennen kukintaa alkukesällä. Ne ryöpätään välittömästi ja joko pakastetaan tai kuivataan. Kaksi desilitraa tuoretta nokkosta voidaan korvata kourallisella kuivattua. Nokkosen sesonki jatkuu koko kesän, joten nokkoskeitolla tai –letuilla voi herkutella vielä syksylläkin. Nokkosen käytöstä pyritään saamaan pinaatin tapaan ympärivuotista.

Kukkatarha Surprise

Ljungbyntie 41

FIN-07930 PERNAJA

Puh. 050 320 8152

eliiko.roots@pp.inet.fi

www.kknet.fi/surprise

Hauska Pikkupääsiäinen veti lähes tuhat kävijää

Pikkupääsiäistä vietettiin ensimmäistä kertaa lauantaina 24.3.2007 Porvoon Grandin kulttuuritalossa uusin ideoin. Hauskasti eläin- ja kasvisasuihin pukeutuneet maalaiset eri puolilta maakuntaa olivat tulleet iloisella mielellä myymään tuotteittaan kaupunkilaisille.

Pääsiäisnoita sisäänheittäjänä
Iloisena pääsisäisnoitana kähisi, rallatti ja liehui kilisevässä viitassaan sekä suippohatussaan Marjut Ståhls. Hän koppasi kadulta kulkijoita kainaloonsa maistamaan vaikkapa Marbackan hunajia, Heidi Weckmanin kakkuja ja pikkuleipiä, Hommanäs Gårdin hilloja, hyytelöitä ja mehuja, Lotan rahkapiirakkaa ja kahvia, Pukkilan tyrnin mehua ja marmeladeja, Linexpon tatti- ja villivihanneskeittoa, Wildemansin luomuomenamehua ja luomukarkkeja tai Labbyn puutarhan yrttimausteita. Ovelta tulvahti pääsiäistunnelma kevään keltaisin ja vihrein värein. Kukka Amadeus oli taiteillut upeita pääsiäisasetelmia narsisseista, tulppaaneista, pajunkissoista. Kukkatarha Surprise oli punonut koivusta kivoja kransseja ja eläimiä sekä kasvattanut pääsiäisruohoja.

Kevätkodin sisustukseen Frö butik-myymälä möi tekstiilejä, Ulla-Maija Airio raikkaita räsymattoja, Taontapaja Kaleva ahjonsa ääreltä taontatöitä, Lasinpuhaltamo Lasi-Finlandia Ky värikkäitä lasimunia ja maljakoita, Irene Lindroos kolmiulotteisia tauluja, Laila Mäkelä tuotteita sulatetusta lasista ja tiffanytöitä. Niemi Product esitteli lammasturkistossuja mökkiläisille, Erja Räty Ky puukenkiä puutarhureille, T:mi Pirkko Kähönen silkkivillasta vaatteita ja lämmittimiä vaivoihin, Sepän Akka tyylikkäitä neuleita ja huopahattuja tyylitietoisille. Snowdrop Ky Kb tarjosi puutarhapalveluja ja kansainvälistä verkkokauppaa, sponsori Lähivakuutus turvallisia vakuutuspalveluja sekä Itä-Uudenmaan museot kirjoja ja postikortteja.

Pupupajassa 68 lasta
Pupupajassa lapset askartelivat pääsiäiskoristeita kierrätysmateriaalista sekä pyörittelivät mehiläisvahakynttilöitä. Ohjauksesta huolehtivat AnniHelmen Anne-jänis ja Itä-Uudenmaan suurin rusakko Helge KK-Net Ky:stä. Muistoksi kukin kävijä sai Itä-Uudenmaan Osuuspankin lahjoittamat värikynät.

Pääsiäispuu
Uutena ideana nähtiin kolme metriä korkea, värikäs pääsiäispuu, joka oli tehty hiirenkorvalla olevista koivunoksista. Puuta koristi 120 höyhenkukkaa sekä 120 maalattua munaa. Puun tekijöiksi paljastuivat Eliko Roots Kukkatarha Surprisesta ja Irja Kallio Viikki Food Centrestä.

Esko Taanilasta Itä-Uudenmaan suurin muna 2007
Toimenpiteet paikallisen lähiruokaketjun kehittämiseksi –hankkeen ohjausryhmä keksi valita Itä-Uudenmaan suurimman munan. Hänen tulisi olla uuden alkuunpanija, antelias ja positiivinen henkilö. Valinta oli helppo. Kaikki asettuivat yksimielisesti Esko Taanilan taakse. Erja Räty Ky lahjoitti Hannu Salmisen sorvaaman jättipuumunan kiertopalkinnoksi ja pikkumunan henkilökohtaiseksi lahjaksi. Voittaja asteli taputusten saattamana yleisön eteen maksimuna-asussaan, munankuori kasvoillaan. Kauniit kiitossanat ja tunnustuspalkinnon jakoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström. Kukka Amadeuksen lahjoittamalla asetelmalla kukitettu sankari teki kunniakierroksen Porvoon keskustassa.

Pikkupääsiäisestä, pääsiäispuusta ja Itä-Uudenmaan maximunasta perinne
Tapahtumassa jaettiin yli 300 kyselylipuketta, joihin vastasi 252 henkilöä. Naisia 207 ja miehiä 45. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kaksi Herkkuja Itä-Uudeltamaalta –tuotepakkausta, joihin saatiin tuotteita lahjoituksena sekä maksua vastaan. Vastaajista 93,25 % (235) halusi, että Pikkupääsiäinen-tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna Kulttuuritalo Grandissa. Itä-Uudenmaan suurin muna -tunnustuksesta 85,32 % (215) halusi tehdä perinteen. Vastaajista 87,7 % (221) oli valmis tekemään pääsiäispuusta perinteen. Itä-Uudenmaan herkuista halusi lisätietoa 50,79 % (128).

Pikkupääsiäinen pidetään Grandin kulttuuritalossa la 15.3.2008. Tervetuloa myymään ja vierailemaan!
Kiitos hyvästä yhteistyöstä
Lämmin kiitos kaikille osallistujille, ahkerille talkootyöntekijöille, rakentajille, rahoittajille, tiedotusvälineille ja sponsoreille. Teidän kanssanne ja tuella saimme hauskan tapahtuman onnistumaan. Porvoossa Kulttuuritalo Grand, Piispankatu 28, torin varrella, Lähivakuutuksen ja Itä-Uudenmaan Osuuspankin naapurissa. Tapahtuman järjesti Toimenpiteet paikallisen lähiruokaketjun kehittämiseksi -hanke, Idässä Itää ry. LISÄÄ KUVIA TAPAHTUMASTA LÖYTYY TÄÄLTÄ http://kknet.fi/Raportti/pikkupaasiainen_kuvagalleria_2007.htm

Marbackan maukkaita hunajia

Virus oli saanut yöllä minusta otteen: kurkkuni raastinraudalla vedelty, vetistävät silmät, vilunväristyksiä ja lihaskipuja eri puolilla kehoa. Ensiavuksi join Marbacan hunajalla maustettua nokkosteetä. Uskon tämän luonnonantibiootin soveltuvan flunssan ehkäisyyn ja hoitoon. Hunajaa käytetään myös lihasten hierontaan ja rentouttamiseen, mutta juuri nyt ei honeymassage tuntunut houkuttelevalta. Parasta oli jäädä peittojen alle tärisemään. Kuiviin huuliini sipaisin mehiläisvaharasvaa hoitamaan rämettynyttä kauneuttani.

Kävin äskettäin Liljendalissa Marbackan hunajatilalla, jossa Mia ja Bjarne Bruce (kuvassa) kertoivat hunajasta sekä elämästään ammattimehiläistarhaajina. Hoidokkeja ei näkynyt. Ne olivat syksyllä kerääntyneet lumen suojaamien pesiensä keskiosiin talvipalloksi lämmittämään toinen toisiaan ja pesäänsä, jonka lämpötila kovillakin talvipakkasilla pysyttelee 30 asteessa.

Keväällä Marbackan mehiläiset päästetään keräämään uutta mettä ja siitepölyä kukkasista. Luontaisten pölyttäjien vähetessä tarhamehiläisten merkitys Suomessa pölyttäjänä entisestään lisääntyy. Kasvit tarvitsevat hyviä pölyttäjiä suvun jatkamiseen. Onnistunut pölytys lisää merkittävästi hedelmien, marjojen ja siementen kokoa ja elinvoimaa sekä parantaa niiden muotoa. Pölytyshyödyn arvoksi lasketaan maassamme vuosittain 50-60 miljoonaa euroa.

Hunaja on terveellinen vaihtoehto taloussokerille, koska siitä saa saman makeutuksen vähemmillä kaloreilla. Esimerkiksi 100 g taloussokeria (400 kcal) vastaava makeus saavutetaan noin 70 g:lla hunajaa (228 kcal), mikä tarkoittaa 17 sokeripalaa vähemmän energiaa. Hunajaa käytetään makeutusaineena leivonnaisissa, jälkiruoissa, hilloissa, hyytelöissä, salaattikastikkeissa, marinointiliemissä.

Lehdissä kerrotaan, että ei puolilla Yhdysvaltoja on mystisesti tyhjentynyt jopa 80 prosenttia mehiläispesistä. Mehiläiskatoa ilmenee myös Ranskassa. Tutkijat eivät tiedä, mikä kadon on aiheuttanut tai mihin mehiläiset ovat menneet. Kaupassa hunajahyllyn äärellä kannattaa lukea tuoteseloste tarkkaan, sillä etiketti pettävästi näyttää suomalaiselta, mutta itse hunaja onkin tuotettu muualla. Tuontihunajan alkuperästä ja jäämistä ei ole tietoa.

Marbackan hunajat ovat monikukkahunajia. Uudehkoissa tuotantotiloissa minulle selveni hunajan prosessointi kakusta purkkiin, vahansulatuksesta kehien ja kynttilöiden valmistumiseen. Maistoimme ihania maustettuja hunajia: valkosipuli, nokkonen, tyrni, suklaa, pähkinä, anis, sitruuna. Toin kotiin kassillisen hunajia ja tuoksuvia mehiläisvahakynttilöitä.

Helsingissä Marbackan hunajia myy Pieni Luomupuoti Oy, WTC Plaza, Keskuskatu 7 http://www.pieniluomupuoti.fi/
Marbacka Bigård Hunajatila
Marbackavägen 65
FIN-07880 LILJENDAL

Bjarne Bruche puh./tel 0400 438 888
bjarne.bruce@pp.inet.fi
Mia Bruche puh./tel 040 548 4464
http://www.marbacka.fi/

Porvoossa lähiruokapaikka Hanna-Maria

Asennusmiehet virittelivät jouluvaloja Vanhaan Porvooseen, josta valitsimme kodikkaan Ruokapaikka Hanna-Marian. Yli 20 vuotta se on ruokkinut nälkäisiä suita Välikadulla, Rihkamatorilta lähtevän vilkkaan kauppakadun alkupäässä. Tämä Suomen toiseksi vanhin kaupunki sai kaupunkioikeudet 1300-luvun puolivälissä. Porvoota ovat uhanneet 1500-luvun alussa tanskalaiset, ja venäläiset ovat polttaneet kaupungin kaksi kertaa.

Lounasaikaan Hanna-Marian eteisessä tuoksui leipä. Puheensorina täytti ravintolasalin, jonka kaikki 62 paikkaa olivat täynnä. Lista tarjosi liharuokaa ja lohikeittoa. Kalakeitto on porvoolaisille merkittävä ruoka, koska vuonna 1760 kalakeitosta syttynyt tulipalo tuhosi suurimman osan kaupungin rakennuksista.

Laskeuduimme kellarikerroksen 60-paikkaiseen tilausravintolaan. Uunissa paistettu porsaan ulkofile oli maustettu hyvin. Keitetyt perunat ja höyrytetyt kasvikset kruunasi maukas kastike. Salaattipöydän taso oli hyvä ja jälkiruokakahvi tuoretta. Lisukkeeksi tarjoilijat hymyilivät.

Hanna-Maria on saanut Hyvää Suomesta –ravintolatunnuksen, jonka avulla se osoittaa kaikissa aterioissa käyttämiensä raaka-aineiden alkuperää. Henkilökunta vakuutti iloisesti, että annoksissa käytetty liha, maito, munat sekä niistä valmistetut tuotteet ovat sataprosenttisesti suomalaisia. Suomessa tuotettuja raaka-aineita keittiö käyttää aina, kun niitä on hyvälaatuisina saatavina. Perunat tulevat Porvoon Perunasta, liha Porvoon Herekistä, höyryät sämpylät oman keittiön uunista.

Kotiruokalounas viihtyisässä ympäristössä ja mukavassa seurassa tarjosi lepohetken työpäivään. Lounas maksoi 6-10 euroa. Tännehän on tultava uudelleen. Kesällä 50-paikkaisella terassilla voi nauttia punaisten pelargonioiden lomassa lounaan lisäksi jäätelöä, pullakahvia tai virvokkeita ja katsella mukulakivikatua pitkin vaeltavia turistivirtoja, jotka ovat menossa katsomaan kevätyönä 2006 tuhopoltetun tuomiokirkon korjaustyötä.
Välikatu 6
06100 Porvoo
puh./faksi (019) 583 200
hanna.maria@co.inet.fi

Tervetuloa Herkkuja Itä-Uudeltamaalta -maakuntakierrokselle!

Lähiruoka voi tarkoittaa Suomessa tuotettua ruokaa, omassa pellossa tai naapurin tilalla kasvaneita marjoja, hedelmiä, vihanneksia, yrttejä, perunoita ja viljoja. Lähiseudulla laiduntavan karjan lihaa tai maidosta tehtyjä juustoja. Naapurikunnassa jatkojalostettuja kalatuotteita tai pienleipomon leipää ja konditoriatuotteita. Suklaa- tai karkkitehtaan herkkupaloja, hymyillen keitettyjä hilloja, hyytelöitä tai kylmäpuristettua mehua. Lähellä tuotettuja raaka-aineita suosivia pito- ja ruokapalveluja. Tässä blogissa kerrotaan Itä-Uudenmaan maakunnan elintarvikkeista, ruokapalveluja tarjoavista yrityksistä tai muuten vain herkullisista tuotteista ja henkilöistä.