Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi 13. joulukuuta tuomaan valoa talven pimeyteen. Helsingin Tuomiokirkossa kruunataan Suomen Lucia-neidoksi kaunisääninen, Arcadassa yritystaloutta opiskeleva, loviisalainen Sonja Sjöblom. Hän vierailee laulamassa joululauluja vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, lastenkodeissa, kouluissa, varuskunnissa, kaikkiaan 80 kohteessa. Kulkueessa seuraa pieniä lucianeitoja, tiernapoikia ja lapsitonttuja. Lucia-keräyksellä autetaan vaikeuksiin joutuneita lapsia. Sonja Luciana Helsingissä.1700-luvun puolivälissä syntyi uudenlainen "lussebruden", Lucia-morsian, joka valkoisessa asussaan ja kynttiläkruunu hiuksillaan tarjosi Lucianpäivän aamuna unesta heräävälle talon väelle kahvia ja syötävää. Kahvileipänä tarjottiin sahramilla keltaiseksi värjättyä Lucianpäivän leipää. Ensimmäisen uuden tavan mukaisen "lussebruden" kerrotaan esiintyneen eräässä Länsi-Göötanmaan linnassa vuonna 1763.
Lucian päivän vietto yleistyi myös Suomessa ja "lusiaiset" tansseineen tulivat tavaksi Porvoon lyseossa 1860-luvulla. Kouluista Lucia-juhla levisi yksityiskoteihin. Perheen nuorin tytär valkoisessa asussaan, puolukanvarvuista punottu kynttiläkruunu päässään, kantoi nukkuvien perheenjäsenten vuoteen vierelle aamiaistarjottimen. Myöhemmin Lucian päivän juhlan omivat ruotsinkieliset klubit ja yhdistykset, joissa se antoi aiheen pikkujoulun viettoon työpaikoilla ja liikeyrityksissä.
Stockholms Dagblad herätti henkiin uuden Lucia-kultin. Lehti järjesti vuonna 1928 ensimmäisen kerran Lucia-neidon vaalin, kruunaamisen kynttiläkruunulla ja mahtavan kulkueen läpi kaupungin. Ruotsissa tapa levisi pian myös sairaaloihin ja muihin laitoksiin. Suomessa helsinkiläinen Allas Krönika -lehti julkaisi 1.11.1930 mainoskirjoituksen "Luciakulkue ja suuri kauneuspalkintokilpailu". Helsingin ruotsalainen laulajainliitto järjestikin samana ja seuraavana vuonna loistavat juhlallisuudet Lucia-vaalintoineen ja kulkueineen. Silloinen lama saattoi olla esteenä perinteen syntymiselle.
Lucian päivän vietto yleistyi myös Suomessa ja "lusiaiset" tansseineen tulivat tavaksi Porvoon lyseossa 1860-luvulla. Kouluista Lucia-juhla levisi yksityiskoteihin. Perheen nuorin tytär valkoisessa asussaan, puolukanvarvuista punottu kynttiläkruunu päässään, kantoi nukkuvien perheenjäsenten vuoteen vierelle aamiaistarjottimen. Myöhemmin Lucian päivän juhlan omivat ruotsinkieliset klubit ja yhdistykset, joissa se antoi aiheen pikkujoulun viettoon työpaikoilla ja liikeyrityksissä.
Stockholms Dagblad herätti henkiin uuden Lucia-kultin. Lehti järjesti vuonna 1928 ensimmäisen kerran Lucia-neidon vaalin, kruunaamisen kynttiläkruunulla ja mahtavan kulkueen läpi kaupungin. Ruotsissa tapa levisi pian myös sairaaloihin ja muihin laitoksiin. Suomessa helsinkiläinen Allas Krönika -lehti julkaisi 1.11.1930 mainoskirjoituksen "Luciakulkue ja suuri kauneuspalkintokilpailu". Helsingin ruotsalainen laulajainliitto järjestikin samana ja seuraavana vuonna loistavat juhlallisuudet Lucia-vaalintoineen ja kulkueineen. Silloinen lama saattoi olla esteenä perinteen syntymiselle.
Lucia-perinne on tärkeä jouluajan tapahtuma, jota on vietetty nykyisessä muodossaan kaksikielisillä alueilla vuodesta 1949. Suomen Lucian valitsivat yhteistyössä Folkhälsan, Hufvudstadsbladet, Radio Vega ja FST5.
Lämpimät onnitteluni: Sonja * Sonjan äiti Susanne, työkaverini vuosien takaa Lapinjärven kunnasta * Sjöholmin perhe! Och alla vill gratulera Sonja!
Irja Kallio
Lähteet: Folkhälsan, Tomas von Martens 9.10.2008; Lyskraft - Finlands Lucia från 1950-2005, en historik över luciatraditionen i Finland och en presentation av Finlands alla Lucior 1950-2005; Arno Forsius, Pyhä Lucia, www.saunalahti.fi/arnoldus; Foto: Sonja Sjöblom, Finlands Lucia 2008, fotograf Mikko Käkelä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti