Herkulliset Toves Gourmet –maalaisjuustot uudesta pienjuustolasta

”Tämä maistuu yhtä ihanalta kuin isoäidin tekemä munajuusto”, totesi helsinkiläisrouva Toves Gourmet bondostin juustomaistiaisissa. Maalaisjuusto on pehmeää, samettista, kauniin kellertävää ja niin hyvää. Sitä voi leikata, levittää tai muotoilla oman mielen mukaan. Maalaisjuusto maistuu arkena ja juhlatarjoilussa alkupalana, juustotarjottimella, salaatissa, leivän tai keksin päällysteenä, jälkiruokana hyytelön, hunajan tai marjojen kanssa.

Rouva oli oikeassa, sillä Toves Gourmet-maalaisjuustot valmistetaan täsmälleen Tove Törnblomin isoäidin ohjeen mukaan. Juustot tehdään Pernajan Kuggomin kylässä upouudessa, modernissa pienjuustolassa laadukkaista raaka-aineista. Tarjolla on kolme makuelämystä: maustamaton, valkosipulilla tai appelsiinimarmeladilla maustettu maalaisjuusto. Pakkaukset ovat kooltaan 200g ja 800g.

Juustoja myydään Porvoossa Anton&Anton-herkkukaupassa ja Loviisan City-Marketissa. Juustoja kannattaa tiedustella valmistajalta.
Toves Gourmet bondost Oy Ab Lapinjärventie 647

07945 KUGGOM * Pernaja

puh. tel. 019-512189, 040-7497784 tove_tornblom(et)hotmail.com www.kknet.fi/toves

Irja Kallio

Algotin lyhty - kalaherkkuja ja pirtutarinoita Pernajan saaristosta

Palvelemme tilausten mukaan herkuttelevia ruokaryhmiä

www.kalastajanmaailma.com/algotinlyhty

Marbacka Bigårdin maukkaat hunajat - Mehiläistarhaajapalkinto 2008

www.marbacka.fi

Kaikki ruokakulttuurin puolesta kirjoittamaan nimiä adressiin - klikkaa

Juuri kun mämmit on syöty, pashat ja paistit popsittu, tulee minulle Jaakko Nuutilalta tällainen sähköposti. Kulttuuriministeriömme (OPM/kulttuuriosasto) virallisessa kulttuurinalojen määritelmässä on jätetty ruoka kokonaan pois. Tämä tuntuu käsittämättömältä, sillä ministeri Stefan Wallin on itse hallituksen Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa mukana ja kulttuuriasioista vastaava Hannele Koivunen sen ohjausryhmässä.

Virallinen määritelmä ohjaa ja vaikuttaa moniin asioihin. Asia selvisi, kun eräs yritys oli hakemassa työnantajan työntekijöilleen antamia kulttuuriseteleitä kokkikerhon toimintaa varten. Verottaja puuttui asiaan keromalla, ettei ruoka kuulu maan viralliseen kulttuurin määritelmään.

Olen tehnyt asiasta sähköisen adressin http://www.adressit.com/ruokakulttuuri, johon kerätään nimiä. Adressin luovuttaa Suomen kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi sekä minä kulttuuriministeri Wallinille. Kaikkien ruokakulttuuriin liittyvien kansalaisjärjestöjen edustajat ovat tervetulleita luovutustilaisuuteen. Pyydän kohteliaasti apuanne, jotta tämä epäkohta saataisiin korjattua. Näin meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan!
Kiitoksia etukäteen!
Jaakko Nuutila
Ruokakulttuuriasiamies
Keittiömestari, ETM
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
PL 510, 00101 Helsinki
Puhelin 020 4132305
Matkapuhelin 040 8285672
jaakko.nuutila@mtk.fi
http://www.mtk.fi/

Irja Kallio

Pikkupääsiäinen * Lilla Påsken Porvoossa la 4.4. 2009 klo 9-15

Paikka: Kulttuuritalo Grand, Piispankatu 28, torin varrella

Kuka on Itä-Uudenmaan suurin muna 2009? Hän on antelias, positiivinen ja aikaansaava henkilö. Noita-Marjut, hassu-asuisia myyjiä, lapsille Pupupajassa Anne-jänis kavereineen, Suomen suurin pääsiäispuu. Myytävänä pääsiäisherkkuja, maalaisjuustoja, kukkia, koristeita, keväisiä kodintekstiilejä, tossuja, puukenkiä, asusteita, vaatteita, pihasuunnitelmia, nauruterapiaa, hyvinvointipalveluja ja - tuotteita, maistiaisia, testausta ja hyvää mieltä. Yleisöllä vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

NÄYTTEILLEASETTAJAT JA MYYJÄT

Heidi Weckman leivonnaiset * Noitapuisto tekstiilit * Erja Räty Ky puukengät * Kukkatarha Surprise kukat ja koristeet * Hommanäs Gård mehut - hillot - hyytelöt - sima * Ulla-Maija Airio räsymatot * Riitta Aspinen kodintekstiilit * Marbacka Bigård Hunajatila hunajat ja mehiläisvahat * Snowdrop Ky nettikauppa ja pihasuunnitelmat * Toves Gourmet Bondost Oy Ab maalaisjuustot * Iris Sjöström leivät ja pullat * Lähdeahon Omena kuivatut luomuomenat ja omenapuiden leikkauspalvelu * Gun Rosqvist herkkuruokia * Seitlahden puutarha kukat ja tomaatit * Niemi Product lammasturkisvaatteet ja -matot * Kristina Blomqvist kodintekstiilit * Ankin Nostalgi pääsiäisparerikoristeet * Villa d'Artemis ovikranssit ja sisustus * Ullakko® -tuotteet Kattilahatut ja Pannuhiipat * Linexpo Ky sienisopat ja -kastikkeet * Irina Hoyer-Viitala elinvoimaa ja hyvinvointia * Jalkahoitola Tiina Salldén * Sairaanhoitopalvelu-Leena * Ecoway hyvinvointi * JoyPack * Eeva Forsström hyvinvointi * Forewer * Bene Oy johtamisvalmennus * Anu Saari nauruterapia * Gunnevi Renvall biologisia ihonhoitotuotteita * Shop Romantica juhlakoristeet * Joenpolvi Fysioterapia * Fredrika-koulun kannatusyhdistys yläkerran kahviossa keittolounas sekä paljon makeita ja suolaisia herkkuja.
SPONSORIT

Itä-Uudenmaan Osuuspankki * Östnylands Andelsbank, RIHKAMATORI 2, 06100 PORVOO

p. 019-529440, 0ita-uudenmaan@op.fi, http://www.op.fi/

Lähivakuutus * Lokalförsäkring Östra Nyland, Piispankatu 3, 006100 PORVOO, p. 020 522 7400, fax 020 522 7418, www.lahivakuutus.fi

Laskiaispulla

Laskiaistiistaina (fastlagstisdagen) vuonna 1771 Ruotsin kuningas Adolf Fredrik oli ennen paaston alkua popsinut hapankaalia, lihaa, nauriita, hummeria, kaviaaria, savusilakkaa, samppanjaa ja lopuksi maito-voikastikkeen kanssa 14 pullaa, joiden täytteenä oli pullamassaa, manteleita, munankeltuaista, kermaa, voisulaa ja sokeria. Ruokailun päätteeksi kuningas kuoli ruoansulatusvaikeuksien aiheuttamaan halvaukseen.

Laskiaispullan kehittäjänä pidetään ruotsalaista leipurioppilasta, joka laskiaisraippojen pelossa valmisti leipurimestarilleen herkkupullan. Leipurioppilas säästyi kuritukselta täytettyään tavallisen nisupullan makealla mantelimassalla.

Suomessa mantelimassatäytteisiä laskiaispullia ryhdyttiin valmistamaan 1800-luvun loppupuolella Ruotsin mallin mukaan, mutta sittemmin toiseksi täytteeksi keksittiin hillo. Laskiaisena laskeuduttiin 40 päivän paastoon ja syötiin rasvaisia sekä lihottavia ruokia pulskien porsaiden ja runsaasti maitoa lypsävien lehmien toivossa. Laskiaispullan (fastlagsbulla eller fettisdagsbulla) mutustelu kuuman maidon tai kahvin kanssa merkitsee talven taittumista, pulkkamäkeä, pitkiä pellavia ja kevään tuloa.
Irja Kallio

Pikkupääsiäinen (hauskat markkinat) Porvoossa la 4.4. 2009

Hei!
Kokous: Kolmannen kerran Pikkupääsiäinen Porvoossa la 4.4. 2009
Paikka: Kulttuuritalo Grand, Piispankatu 28, torin varrella

Viime vuonna talo kuhisi elämää, yli 2000 kävijää, Pupupajassa lähes 200 lasta askartelemassa, kaksi mahtavaa noitaa sisäänheittäjinä, keittiömestarin lähiruokalounas, kahvio, Suomen suurin pääsiäispuu, Itä-Uudenmaan suurin muna -palkinto (antelias ja positiivinen henkilö), musiikkia. Myytävänä pääsiäisherkkuja, keväisiä kodintekstiilejä, koristeita, pääsiäiskukkia, jalkineita, puukenkiä, asusteita, vaatteita, pihasuunnitelmia, infopalveluja. Yleisöllä oli vapaa pääsy ja se viihtyi.

Miten toimimme tänä vuonna?
Pikkupääsiäistä varten varasin vuosi sitten Grandin talon lauantaiksi 4.4.2009. Minulle on ehdotettu, että kaikki halukkaat myyjät ja markkinoijat kokoontuisivat pikapuolin yhteen ja sopisivat yhdessä tapahtuman järjestämisestä talkootyönä, koska meillä ei ole nyt projektitukea. Yleisö odottaa kolmatta Pikkupääsiäistä.

Niinpä pidämme kokouksen Brita Anderssonin luona torstaina 19.2.2009 klo 17.30.
Brita tarjoaa meille pullakahvit!
Osoite: Hommanäs Gård, Löfvingintie 98, Löfvingsvägen, 06200 BORGÅ, PORVOO
Ajo-ohje: Porvoosta tie 1552/1551 (Saaristotie Sondbyhyn päin) noin 10 km. Sillan jälkeen Löfvingintie(hiekkatie) vasemmalle.

Voitko ilmoittaa tulostasi sähköpostiini? Kiitos! Tervetuloa mukaan ideoiman ja suunnittelemaan!
Irja Kallio
irkallio (et) gmail.com
http://herkkuja.blogspot.com

Made made in Finland

Makeissa vesissämme uiskentelee turskan sukuinen kala matikka, made, lake, lota lota, joka kalojen kauneuskilpailussa jää häntäpäähän, mutta maultaan on loistava. Vähäruotoinen ja valkolihainen made sisältää runsaasti proteiineja ja kivennäisaineita. Aikanaan made luettiin sisävesien aatelistoon siian, kuhan ja taimenen rinnalla.

Tarina kertoo luojan tehtailleen kauniita hopeakylkisiä kaloja ja työstään väsyneenä levänneen päivän. Tuolloin vanha kehno päätti tehdä tähteistä oman luomuksensa. Sen nokisista käsistä jäi kalan pintaan mustia läikkiä. Paholaisen päästettyä kalan veteen ui matikka vesien syvyyksiin kiven koloon häpeämään rumaa ulkomuotoaan. Sukuaankin se joutuu jatkamaan talvipakkasilla.

Rannikkoseudulla keskitalvella mateita myytiin pitkien matkojen päähän elävinä. Ammattikalastajien harmiksi Loviisan ydinvoimalan lämminvesipäästöt aiheuttivat 30 vuotta sitten dramaattisen saaliskadon. Kalastajien mukaan made väheni välittömästi Loviisa I:n käyttöönoton jälkeen. Pitkän kelirikon ja paikoitellen oikukkaiden jäiden vuoksi kalastusta oli vaikea harjoittaa parhaana talvikalastusaikana.

Parhaillaan mateenpyytäjät houkuttelevat matikoita verkoilla, katiskoilla, sulkupyydyksillä, koukuilla tai haroilla. Madepilkkijöitä istuu Pernajan lahdella naraamassa lota lotaa. Seikkailunhaluiset lähtevät Augur Kalastuspalvelun kalastusoppaan mukana saalistamaan varmoille apajille. Puolestaan yllättäjät hakevat Porvoon tai Loviisan torilta mateen kotikeittiöönsä rpeattavaksi.

Herkkusuiden suosikista tulee maistuva madekeitto tai –muhennos maksapaloilla höystettynä ja mädistä blinien kyytipoika. Ilanistujaisissa nautitaan blinien päällä mätiä, sipulisilppua, smetanaa ja maistetaan valkoviiniä iloisessa seurassa matikkaoppia muistellen.
Irja Kallio

Jouluherkkuja - Lucias kröningsfest i Helsingfors domkyrka

Suomen Lucia 2008 - Sonja Sjöblom - Loviisasta tuo valoa synkkään vuodenaikaan kauralyhde sylissään.

Legendan mukaan Lucia (283-303 jKr) syntyi Syrakusassa varakkaaseen aatelisperheeseen. Isänsä hän menetti pienenä. Vakavasti sairas äiti teki pyhiinvaellusmatkan Cataniaan Pyhän Agathan haudalle. Matkalla tervehtynyt äiti salli Lucian lahjoittaa myötäjäisensä köyhille, koska Lucia oli päättänyt elää neitsyenä ja omistaa elämänsä Jumalalle. Lucialle valittu sulhanen pettyi myötäjäisten menettämisestä ja katkerana ilmiantoi Lucian kristittyjä vainoaville roomalaisen keisarin viranomaisille. Lucia puolestaan uskoi sulhasen kiintyneen hänen kauniisiin silmiinsä ja puhkaisi ne. Jumala armahti Luciaa ja antoi hänelle näkönsä takaisin.

Lucia kieltäytyi uhraamasta roomalaisille jumalille. Hän lupasi viedä apua leskille, orvoille ja pyhiinvaeltajille. Lucia ilmoitti antaneensa uhrinsa Jeesus Kristukselle luopumalla omaisuudestaan. Rangaistukseksi syrakusalainen prefekti päätti lähettää Lucian bordelliin, mistä hän ehdottomasti kieltäytyi. Seuraavaksi hänet määrättiin poltettavaksi roviolla, jossa tuli ei polttanut häntä. Lopuksi paikalle kutsuttiin pyöveli – ilmeisesti hänen sulhasensa - iskemään tikari Lucian kylkeen. Kuolemansa jälkeen Luciasta tuli katolisen kirkon pyhimys. Kristinuskon leviämisen myötä 1000-luvulla Luciaa alettiin palvoa muiden katolisten pyhimysten tapaan Pohjolassakin.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/12/tanaan_on_vietetty_lucian_paivaa_426453.html
Irja Kallio

Jouluherkkuja - Suomen Lucia-neito 2008 Loviisa - Onnea Sonjalle!

Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi 13. joulukuuta tuomaan valoa talven pimeyteen. Helsingin Tuomiokirkossa kruunataan Suomen Lucia-neidoksi kaunisääninen, Arcadassa yritystaloutta opiskeleva, loviisalainen Sonja Sjöblom. Hän vierailee laulamassa joululauluja vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, lastenkodeissa, kouluissa, varuskunnissa, kaikkiaan 80 kohteessa. Kulkueessa seuraa pieniä lucianeitoja, tiernapoikia ja lapsitonttuja. Lucia-keräyksellä autetaan vaikeuksiin joutuneita lapsia. Sonja Luciana Helsingissä.

http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=146581

1700-luvun puolivälissä syntyi uudenlainen "lussebruden", Lucia-morsian, joka valkoisessa asussaan ja kynttiläkruunu hiuksillaan tarjosi Lucianpäivän aamuna unesta heräävälle talon väelle kahvia ja syötävää. Kahvileipänä tarjottiin sahramilla keltaiseksi värjättyä Lucianpäivän leipää. Ensimmäisen uuden tavan mukaisen "lussebruden" kerrotaan esiintyneen eräässä Länsi-Göötanmaan linnassa vuonna 1763.

Lucian päivän vietto yleistyi myös Suomessa ja "lusiaiset" tansseineen tulivat tavaksi Porvoon lyseossa 1860-luvulla. Kouluista Lucia-juhla levisi yksityiskoteihin. Perheen nuorin tytär valkoisessa asussaan, puolukanvarvuista punottu kynttiläkruunu päässään, kantoi nukkuvien perheenjäsenten vuoteen vierelle aamiaistarjottimen. Myöhemmin Lucian päivän juhlan omivat ruotsinkieliset klubit ja yhdistykset, joissa se antoi aiheen pikkujoulun viettoon työpaikoilla ja liikeyrityksissä.

Stockholms Dagblad herätti henkiin uuden Lucia-kultin. Lehti järjesti vuonna 1928 ensimmäisen kerran Lucia-neidon vaalin, kruunaamisen kynttiläkruunulla ja mahtavan kulkueen läpi kaupungin. Ruotsissa tapa levisi pian myös sairaaloihin ja muihin laitoksiin. Suomessa helsinkiläinen Allas Krönika -lehti julkaisi 1.11.1930 mainoskirjoituksen "Luciakulkue ja suuri kauneuspalkintokilpailu". Helsingin ruotsalainen laulajainliitto järjestikin samana ja seuraavana vuonna loistavat juhlallisuudet Lucia-vaalintoineen ja kulkueineen. Silloinen lama saattoi olla esteenä perinteen syntymiselle.

Lucia-perinne on tärkeä jouluajan tapahtuma, jota on vietetty nykyisessä muodossaan kaksikielisillä alueilla vuodesta 1949. Suomen Lucian valitsivat yhteistyössä Folkhälsan, Hufvudstadsbladet, Radio Vega ja FST5.

Lämpimät onnitteluni: Sonja * Sonjan äiti Susanne, työkaverini vuosien takaa Lapinjärven kunnasta * Sjöholmin perhe! Och alla vill gratulera Sonja!

Irja Kallio

http://svenska.yle.fi/program/visa.php?pid=lucia

Lähteet: Folkhälsan, Tomas von Martens 9.10.2008; Lyskraft - Finlands Lucia från 1950-2005, en historik över luciatraditionen i Finland och en presentation av Finlands alla Lucior 1950-2005; Arno Forsius, Pyhä Lucia, www.saunalahti.fi/arnoldus; Foto: Sonja Sjöblom, Finlands Lucia 2008, fotograf Mikko Käkelä.

http://www.folkhalsan.fi/default.asp?path=227;230;14383;14385;14386;14775

Jouluherkkuja - lucia-pullia,lussekatteja,lussebullar

Vanhoja perinteitä ja legendoja kannattaa vaalia, vaikka niiden historiallinen todenperäisyys ei olisikaan varmaa. Lucian valkoisen puvun punainen vyö symboloi marttyyriuden verta. Kynttiläkruunun kynttilän liekit merkitsevät, että tuli ei pystynyt polttamaan Luciaa roviolla hänen kristinuskonsa vuoksi ja puolukkakruunu tarkoittaa ikuisen taivaallisen elämän kruunua.

Lucia kantaa tarjottimella kahvia ja sahramilla keltaiseksi värjättyjä lucia-pullia, lussekatteja, lussebullar. Legendan mukaan Lucia repi silmät päästään ja tarjosi ne lautasella häntä ahdistelevalle nuorukaiselle. Luciapulla muodollaan jäljittelee lautasella olevia silmiä. Toisen tarinan mukaan pullan muoto muistuttaa kauniita enkelin kiharoita.

Lucian päivästä käynnistyy joulunodotus. Tänä vuonna Itä-Uudeltamaalta loviisalainen Suomen Lucia-neito Sonja Sjöblom meille laulaa: ”Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy.”

Irja Kallio

Jouluherkkuja - maahan haudattua graavikalaa

Itäuusmaalaiset ovat kautta aikojen pitäneet kalasta. Kartanoissa ja tuvissa on syöty silakkaa, kilohailia, kuoretta, nahkiaista, haukea, ahventa, siikaa ja lohta. Ennen sähköisiä jäähdyttimiä kalat säilöttiin kuivaamalla, suolaamalla tai hapattamalla. Kuivatut kalat kelpasivat myös verojen maksuun.

Suolakalaa tehtäessä kalat ladottiin karkean merisuolan kanssa kerroksittain puuastiaan. Päälle laitettiin puiset puoliympyrälevyt vastakkain ja niiden päälle painava kivi. Tällä tavalla kalat säilyivät maakuopassa tai aitassa pitkiä aikoja. Ennen syömistä kalat liotettiin vedessä liian suolan poistamiseksi, mikä vähensi jonkin verran kalan makua.

Graavi tulee ruotsalaisesta sanasta grava 'haudata'. Ruotsista löytyy 1700-luvulta kirjallisia tietoja hautaamalla valmistetusta lohesta. Pitkillä kalamatkoillaan kalastajat keksivät säilöä saaliinsa matkan varrella. Metrin syvyiseen kuoppaan turpeen, katajanoksien ja vitsojen päälle ladottiin useita kerroksia perattuja, kevyesti suolattuja lohia. Kuopan seinät vuorattiin tuohella. Vitsoilla kiristetyn lohipaketin päälle laitettiin tuohta ja katajanoksia sekä painoksi litteä kivi. Kuukausien päästä vietiin kotiin haudatut – graavatut – kalat, jotka eivät olleet mädäntyneet eikä hapantuneet, koska nesteet olivat valuneet maahan. Linnén mukaan vähänsuolatut lohet haudattiin tynnyrissä maahan ja annettiin käydä kuukausien ajan.

Graavi kala eli hautakala saattaa olla nykyisen graavilohen, gravlaxin edeltäjä. Suolakala ja graavikala ovat siis eri ruokia. Hyvää graavilohta, gravlax, saa Myrskylän Savustamo Oy:n tehtaan myymälästä Safu-tuotemerkillä, Ruotsinpyhtään Tesjoella Disa´s Fish -tehtaanmyymälästä ja Loviisan torilta Dagny's Fish -kalavaunusta.
LUKUVINKKI: Topi Haapanen, Itä-Uusimaa - Östra Nyland ß la carte, Itä-Uudenmaan liitto, 1998

Irja Kallio

Jouluherkkuja – sianpäästä kinkkuun

Leskisen laulussa joulunviettomme alkaa jo toukokuussa, porsaalla silloin on herkut suussa, se lihoo kasvaa, vahvistuu, ja sitten kun koittaa marraskuu, niin sen setä teurastaa. Tänäkin vuonna suomalaiset popsivat joulun pyhinä 7-8 miljoonaa kiloa kinkkua. Monta peräpaistia koristaa sinappihuntu, toiset jättävät sikansa hunnuttamatta.

Suomessa 1800-luvulla joulupöydässä tarjottiin nautaa, lammasta tai sikaa kuivattuna, savustettuna tai paistettuna. Monissa perheissä ruokana oli uunissa paistettu lehmänreisi. Päiväkausien mässäilyllä ja juopottelulla varmistettiin tulevan vuoden sato. Kuta raskaammin talon isännän pää notkui joulupöydässä, sitä parempi viljasato oli odotettavissa seuraavana kesänä. Mikäli isäntä sattui kaatumaan humalapäissään, tiesi se varmaa katovuotta. Edelleenkin joulu on täynnä kinkkua, kylkeä, potkaa, läskiä, niskaa ja tietenkin votkaa. Kun loppuu aatto ja alkaa yö, ihminen on sitä mitä hän syö.

Pohjoismaissa jouluateriaan kuuluvan kinkun yhteyksiä vanhempiin perinteisiin ei tunneta. Säätyläisten joulupöytään kannettiin 1700-luvulla kokonaisena paistettu sianpää. Joulukinkku saattaa olla perinteen risteytys, jossa yhdistyy herrasväen tapa nauttia porsasta ja kansan tapa syödä paistettua takajalkaa. Sikatalous oli 1800-luvulla kehittymätöntä. Porsaan ruokkiminen oli kannattamatonta, koska sika ei ollut lampaanseen tai nautaan verrattava hyötyeläin.

Taloihin alettiin ostaa 1900-luvulla keväällä pikkupossuja, jotka teurastettiin jouluksi. Porsasperäpaistin sijaan monissa kodeissa paistettiin jouluruoaksi lampaanlapa. Kinkku saavutti vasta 1950-luvulla jouluruuan aseman. Poikkeuksen teki karjalaisten evakoitten jouluperinne karjalanpaistineen. Esimerkiksi hämäläisten ja karjalaisten yhteiseen joulupöytään valmistettiin kahden kulttuurin ruoat. Vuosien mittaan karjalaisetkin ovat siirtyneet joulukinkkuun.

Suomalaiseen joulupöytään kalkkuna lienee tullut Yhdysvalloista, jossa se on kiitospäivän pääruoka. Lehtien ruokasivut ja TV-kokkiohjelmat yrittävät tarjota jouluaterialle lammasta, poroa, nautaa tai kalkkunaa, mutta ”jouluna sikaa mä muista en, vain kinkkua vahtaan himoiten”, lauloi Juice.

KIRJAVIHJE: Merja Sillanpää, Happamasta makeaan, Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys, julkaisija Hyvää Suomesta, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2000, toinen painos

LAULUVIHJE: Sika, säveltänyt ja sanoittanut Juice Leskinen

Irja Kallio

Lähiruokatempaus - suukkoja ja sipuleita - Porvoon torilla

Aurinkoisena elokuun iltapäivänä Porvoon torille kerääntyi satoja lähiruuan ystäviä heiluttamaan valkoisia Anto&Anton-ilmapalloja ja seuraamaan, kun kaupunkiin tuotiin lähiruokaviestiä kymmenien polkupyöräilijöiden voimalla. Matkaa oli poljettu viikon ajan Suomussalmelta Joensuun ja Lappeenrannan kautta. Itäuusmaalaiset toivottivat ilosanoman tervetulleeksi Porvoonseudun musiikkiopiston vaskiyhtyeen reippaalla musiikilla. (Paina kuvia hiirellä.)

Tervetulosanoissaan Viikki Food Centren projektipäällikkö Irja Kallio totesi, että tapahtuman tarkoituksena on muistuttaa päättäjiä ja kuluttajia lähiruoan tärkeydestä sekä sen vaikutuksista maakuntien työllisyyteen ja kestävään kehitykseen – hyvää makua ja tuoreutta unohtamatta.
Viljapelloltaan juontajaksi tupsahti Ruotsinpyhtään Viirilän kylästä sanavalmis ja rempseä emäntä Marjut Ståhs helmissään ja hepenissään.

Pernajan kunnanvaltuutettu, luomupuutarhuri ja -kokki Labbyn puutarhasta, Janne Länsipuro (vihreät) puhui lähi- ja luomuruoan puolesta. Länsipuron mukaan vientituet näivettävät lähituotannon ja kannustavat tuottaa ruokaa ulkomaan markkinoille. Tuoreet elintarvikkeet ja sesonkiherkut tekevät jokapäiväisestä leivästä syömisen arvoista. Hän toivoo kuluttajien osoittavan ostopäätöksissään rakkauden lähiruokaan. Länsipuro vetosi kunnallisiin päättäjiin, joilla on mahdollisuus hankintapolitiikassa suosia lähiruokaa ja lähialueen tilojen tuotteita.

Kunnallisvaalien alla kansanedustaja ja Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander (rkp) - sormi pystyssä yläkuvassa - lupasi vuodelle 2009 lisää budjettivaroja lasten ja vanhusten ruokailuun. Nylanderin mukaan taustalla olevassa kaupungintalossa joudutaan tarjouskilpailun vuoksi valitsemaan halvin vaihtoehto. Sen vuoksi lasten ja koululaisten perunat lautasille tulevatkin Tampereelta eikä lähitiloilta. Sitä tarkoittaa kilpailulainsäädäntö. Kriteerien suhteen joudutaan olemaan tarkkoja, ettei pelkästään hinta sanelisi päätöksiä. Niinpä kunnissa tarvitaan enemmän tietoa ja taitoa, jotta voitaisiin tukea alueellisia ja paikallisia tuottajia.

Yleisölle Viikki Food Centren asiantuntija Laura Koivisto ja projektiassistentti Pirjo Pakarinen antoivat lähisuukkoja – porvoolaisen Brunbergin valmistamia perinteisiä suklaasuukkoja ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:n tiedottaja, informatör Mia Wikström jakoi karkkeja.

Katso kuvagalleriasta lisää kuvia tapahtumasta.
http://kknet.1g.fi/kuvat/lahiruokaviesti_porvoo_2008/

Maitopossua ja paikallisia herkkuja liha-, kala- ja juustotiskien takana lupasi tarjota yrittäjä Nina Hietalahti syyskuussa avautuvassa Anton&Anton-lähiruokakaupassaan Porvoon Jokikadulla. Lähiruokaviestin äitee Irma Kärkkäinen puukapulaa heiluttaen informoi valtakunnallisista Lähiruokaviikoista, joita vietetään syyskuun ajan nyt toista kertaa Suomessa suojelijana presidentti Tarja Halonen. Hunajan terveellisyydestä kertoi liljendalilainen Mia Bruce Marbacka Bigård Hunajatilalta, joka valittiin vuoden 2008 Mehiläistarhaajaksi.

Agri Marketin sponsoroimilla maitokärryillä kuljetettiin Grandin kulttuuritalossa talkootyönä kootut maistiaispussit, jotka oli täytetty tuoreella, tuoksuvalla ja maukkaalla lähiruoalla. Itä-Uusimaa on kauan ruokkinut helsinkiläisiä. Niinpä lähiruokapyöräilijöiden, toimittajien ja avaintoimijoiden ei tarvinnut lähteä Porvoosta kuivin suin, vaan matkaevääksi he saivat vaskiorkesterin sävelien myötä maistiaispussit.

Maistiaispussin tuottajat ja tuotteet:
Oy Vihannestalo Jordas Ab
Uudesta kasvihuoneesta salaatteja, yrttejä, viinisuolaheinää
Robert Jordas
Jordaksentie 110, 07800 LAPINJÄRVI, puh. 040 5526442
Sipoosta Sigli-perunaa, Guy Sundbäck, Nynäsintie 20, 01190 BOX
Kaj Holmström, puh. 040 5244154
Sipoosta tilliä Agrica Ab:n kautta
Seitlahden puutarha/Seitlax trädgård
Kirsikka- ja luumutomaatteja, tomaatteja, vihannes- ja maustekasveja, kukkia.
Björknäsintie 155, 06200 PORVOO, puh./fax 019-577 578, info@seitlahdenpuutarha.fi , www.seitlahdenpuutarha.fi/
Tuorilan Kotileipomo

Marjo Pulkkinen, Ruisleipää, muita ruokaleipiä, piirakoita, kahvileipiä
Meijeritie 4, 07230 MONNINKYLÄ, Askola, puh. 019 650094
Marbacka Bigård Hunajatila
Kukkaishunajaa, maustettuja hunajavalmisteita, mehiläisvahaa ja mehiläisvahakynttilöitä
* Vuoden 2008 MEHILÄISTAHAAJA Suomessa * Årets 2008 HEDERSBIODLARE i Finland
Marbackavägen 65, 07880 LILJENDAL
Bjarne Bruce puh./tel 0400 438 888 * bjarne.bruce@pp.inet.fi , Mia Bruce puh./tel 040 548 4464, www.marbacka.fi/
Hommanäs Gård
Mehuja, hilloja, hyytelöitä, glögiä, sinappia ja muita herkkuja
Brita Andersson, puh. 040 724 8254 ja Magnus Andersson, puh. 040 703 6492
Löfvingintie 98, Löfvingsvägen, 06200 BORGÅ, PORVOO, puh. (019) 543 026, www.hommanas.com/
Peter Lindholm, Tammiontie 9, 07310 SANNAINEN, puh. 0400 717536
Sipuleita ja punasipuleita Agrica Ab:n kautta
Oleniuksen puutarha, Paippinen 04170, SIPOO, Kurkkua Agrica Ab:n kautta
Agrica Ab / Porvoon peruna Borgå potatis, Hasse Nyqvist, puh. 019 521 9900
Höylänlastu 4 – Hyvelspånet, 06150 BORGÅ, PORVOO
Monipuolinen vihannesten ja muiden elintarvikkeiden tukkukauppa.
Myös paikallisia tuotteita ja pakasteita. Toimitilat laajentuneet ja uudistuneet.
Brunbergin suklaatehdas, vaihde 019-548 42 00, fax 019-580 322, Veckjärventie 6, 06150 PORVOO, Myymälä Keskusta, Välikatu 4 ja Tehtaanmyymälä, Teollisuustie 19 B
Alku-maitokaramelli, Brunbergin suukko, tryffeli, lakritsi, maitosuklaa, kauralakritsi

Kiitos teille kaikille hienosta tapahtumasta! Muistetaan ostaa ja nauttia lähellä tuotetettua ruokaa. Se on myös arvokas ympäristöteko Suomen talkoissa.
Katso kuvagalleriasta lisää kuvia tapahtumasta. http://kknet.1g.fi/kuvat/lahiruokaviesti_porvoo_2008/
Irja Kallio

Lähiruokaviesti saapuu vaskiyhtyeen tahdissa Porvoon torille to 21.8.2008 klo 15.30

* Lähiruokaviesti poljetaan polkupyörillä Suomussalmelta Joensuun ja Lappeenrannan kautta Porvoon torille Mannerheiminkatua ja Rauhankatua pitkin vaskiyhtyeen musiikin saattelemana klo 15.30
* Vihreiden varapuheenjohtaja Janne Länsipuron luomuruokapuhe
* Kansanedustaja Mikaela Nylanderin palopuhe lähiruoan puolesta
* Yrittäjä Nina Hietalahden tietoisku uudesta Anton&Anton lähiruokakaupasta
* Porvoonseudun musiikkiopiston vaskiyhtyeen reipasta musiikkia
* Lähiruokayllätyksiä
* Juontajana Marjut Ståhls
Tapahtuman kesto 15.30-16.30
Tervetuloa tapaamaan ja kannustamaan Lähiruokaviestin polkijoita ja lähiruuan ystäviä!

Lähiruokaviesti on iloinen joukkuetapahtuma, jonka tavoitteena on muistuttaa päättäjiä ja kuluttajia lähiruoan tärkeydestä, mausta ja tuoreudesta sekä sen hyvistä vaikutuksista maakuntien työllisyyteen ja kestävään kehitykseen. Viestiosuudet ovat pituudeltaan 20-40 kilometriä.Lähiruokaviesti on osa Lähiruokaviikot 2008 -hanketta. Valtakunnallisia Lähiruokaviikkoja vietetään viikoilla 36-39, nyt toista kertaa Suomessa, suojelijana presidentti Tarja Halonen.

Lähiruokaviestin taustajärjestöt ovat Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjuhanke, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston EkoCentria (Ent. Luomukeittiökeskus), Itä-Uudenmaan liitto, Viikki Food Centre sekä alueelliset lähiruoan menekinedistämishankkeet.
Lisätietoja toritapahtumasta: Irja Kallio, Viikki Food Centre, Mustialankatu 1, 00790 Helsinki
irja.kallio@viikkifoodcentre.fi http://www.viikkifoodcentre.fi/ http://herkkuja.blogspot.com/
Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma: www.oske.net